Vuonna 2015 astuivat voimaan uudet säännökset pohjavesialueiden rajaamisesta, luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Pohjavesialueiden osalta tämä tarkoittaa, että ne luokitellaan vedenhankintaa varten tärkeisiin (1-luokka) ja muihin vedenhankintaan soveltuviin (2-luokka) sekä niihin pohjavesialueisiin, joiden pohjavedestä luonnonsuojelu- tai muun lainsäädännön perusteella suojeltu pinta-vesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (E-luokka). Mikäli pohjavesialueella on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen lähde, lähdepuro, tihkupinta tai muu pohjavesivaikutteinen elinympäristö, kuuluu kyseinen pohjavesialue E-luokkaan (1E, 2E tai E). Luontoarvot voidaan siis aikaisempaa paremmin huomioida pohjavesialueiden maankäytössä ja vedenotossa.

Valonia toteutti vuosina 2017–2019 Varsinais-Suomen pohjavesialueiden pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien kartoituksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiantona.

Lähteiden tilasta kertyi paljon tietoa

Varsinais-Suomessa on yhteensä 160 kokonaan tai osittain maakunnan alueella sijatsevaa luokiteltua pohjavesialuetta, joista 58 pohjavesialueella Valonian vesiasiantuntijat tekivät lähde-elinympäristöjen kartoituksia vuosina 2017-19. Näiltä 58 pohjavesialueelta kartoitettiin yhteensä 213 kohdetta, joiden perusteella 34 pohjavesialuetta arvioitiin E-luokan alueiksi. Edellisten lisäksi luokituksesta vastaava Varsinais-Suomen ELY-keskus on luokitellut 4 muuta pohjavesialuetta E-luokkaan eli kaikkiaan Varsinais-Suomessa on 38 E-luokan pohjavesialuetta. Kaikista Varsinais-Suomen pohjavesialueista reilu viidennes kuluu E-luokkaan (1E, 2E tai E). Peräti 45 % E-luokan pohjavesialueista sijaitsee Salossa ja Somerolla vastaavasti 13 %.

Kartoituskohteista 122 (57 %) lähde-elinympäristö oli osittain tai kokonaan tuhoutunut tai pohjavesivaikutteista elinympäristöä ei löydetty lainkaan. Loput, 43 % ovat lakikohteita, jotka on suojattu vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulailla tai näillä kaikilla (ks. kuva).

Luvut vastaavat luontotyyppien uhanalaisuusarviointien tuloksia, joiden mukaan voidaan todeta, että pienvedet voivat yleisesti ottaen huonosti. Kartoitusten ohessa saatiin myös arvokasta tietoa pienvesien uhanalaislajistosta.

Grafiikkanosto lähdekartoitusten tuloksista, jossa visualisoituna edellämainittua tekstiä.

Maankäyttö ja vedenotto vaikuttavat lähde-elinympäristöihin

Vesi- ja metsälakikohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pohjavesivaikutteisia elinympäristöjä, joissa sekä lähde että sen lähiympäristö ovat säilyneet luonnontilaltaan hyvinä. Nämä kohteet eivät kuitenkaan sijaitse suojelualueilla, joten niiden säilyminen edellyttää huomioimista maankäytössä (esimerkiksi metsätalous ja ojitukset, rakentaminen, tierakentamien ja ylläpito, soranotto) ja vedenotossa.

Suojelualueilla olevia vesi- ja metsälakikohteita (37 kpl) ei uhkaa rakenteellinen tuhoutuminen, mutta suojelualueita ympäröivien alueiden maankäyttö (hakkuut, ojitukset) ja vedenotto voivat merkittävästi vaikuttaa lähteikköjen toiminnallisen luonnontilan (pohjavesivaikutus, valo, lämpö) säilymiseen. Tärkeää olisikin, että esimerkiksi avohakkuita ja maanmuokkausta ei tehtäisi suojelualuieden reunoilla vaan jätettäisiin suojuspuustovyöhyke. Riittävä suojavyöhyke turvaa erityisesti pienialaisten suojelualueiden pienilmaston ja niiden arvokkaiden eliöyhteisöjen säilymisen todennäköisyyttä.

Tiedot on luovutettu ELY-keskukselle ja kaikista kohteista on täytetty excel-pohjainen tietolomake, jossa on kattavasti tietoa kohteen lähde-elinympäristöstä (yleiskuvaus, kasvilajit, lakistatus ym). Lomakkeet on viety ympäristöhallinnon POVET -pohjavesitietojärjestelmään.

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Janne Tolonen

Janne työskenteli Valoniassa vesi- ja luontoasiantuntijana vuoden 2023 joulukuuhun saakka.