Vain 17 prosenttia Suomen vuosittaisesta silakkasaaliista päätyy elintarvikekäyttöön ja vain 3 % siitä syödään kotimaassa. Kulutamme henkilöä kohden silakkaa vuodessa vain 310 grammaa  ja tuontikalan määrä on viimeisen parin vuosikymmenen aikana kaiken kaikkiaan noussut selkeästi, kun taas kotimaisen kalan kulutus on laskenut. Silakan elintarvikekäyttöön on siis tarpeen löytää uusia ratkaisuja, sillä silakka on aitoa lähiruokaa ja monella tavalla kestävä valinta proteiinin lähteeksi – sen hyödyntäminen ruokalautasella on keino vähentää ravinteita Itämerestä.

Monipuolinen joukko asiantuntijoita kokoontui syyskuun alussa keskustelemaan siitä, miten silakan ja muiden alihyödynnettyjen kalalajien käyttöä ihmisravintona voitaisiin kehittää. Mukana oli muun muassa tutkijoita, elintarvikealan yritysten edustajia, järjestöjä ja virkamiehiä, joilla on kaikilla asiaan liittyvää osaamista ja intressejä eri näkökulmista. Valonia toimi keskustelussa alueellisena koollekutsujana ja fasilitaattorina. 

Keskustelu oli jatkoa vuosi sitten toteutetulle Varsinais-Suomen sinisen biotalouden murrosareena -prosessille. Tuolloin pohdittiin, miten Saaristomeren alihyödynnetyt resurssit ja muun muassa ravinteet saataisiin muutettua taloudellisen lisäarvon lähteeksi ja yhdeksi keskeiseksi keinoksi nostettiin silakan elintarvikekäytön lisääminen. Tämä on teko puhtaamman Itämeren hyväksi ja parhaimmillaan myös väylä uuden taloudellisen lisäarvon tuottamiseksi alueelle.

Yhteistyötä tulee tiivistää – myös tuottajat saatava mukaan

Keskustelussa korostettiin, että nykyistä tiiviimpi yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä on tärkeää ja myös raaka-aineen tuottajat on saatava työhön tiiviimmin mukaanKaupan alan toimijoiden asiakasymmärryksen hyödyntäminen on lisäksi ensiarvoisen tärkeää, jotta tuloksena on aidosti kuluttajien tarpeisiin vastaavia tuotteita. Myös julkiset suurkeittiöt voisivat toimia alustana tutkimuksen ja yritysten yhteisille kehittämishankkeille. Julkiset ruokapalvelut ovat paitsi suora väylä laajaan asiakaskuntaan, myös ruokakulttuurin kehittäjä ja kasvattaja. 

 Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon silakan arvostuksen lisäämiseksi. Keskustelussa ehdotettiinkin, että yksi mahdollinen tavoite voisi olla nelin- tai viisinkertaistaa vuodessa syötävän silakan määrä. Tämä tarkoittaisi noin 1,2–1,5 kiloa vuodessa henkeä kohden. 

Keskustelu toteutettiin osana Blue Adapt -hanketta, jota toteuttavat Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.  

Riikka Leskinen

Riikka Leskinen

toimialapäällikkö
riikka.leskinen@valonia.fi
044 907 5995