Parikymmentä vesiensuojelun, vesistökunnostusten ja luonnonsuojelun asiantuntijaa tutustuivat Metsähallituksen kehittämään puroinventointimenetelmään Kiikalan Hyyppäränharjulla toukokuussa. Inventointikoulutuksessa opeteltiin menetelmää käytännönläheisesti. Osallistujina oli asiantuntijoita eri ELY-keskuksista, Metsähallituksesta, vesiensuojeluyhdistyksistä, WWF:stä ja Virtavesien hoitoyhdistyksestä. Kouluttajina toimivat Jari Ilmonen Metsähallituksesta, Valonian vesiasiantuntijat ja kaikki osallistujat vertaisoppimisen hengessä.
Inventointimenetelmän kalibrointi edellyttää vertaisoppimista
Puroinventoinnissa keskeisenä tavoitteena on tunnistaa purouoman ja reunavyöhykkeen luonnontilaisuus sekä siihen vaikuttavat tekijät. Samalla arvioidaan myös inventoitujen purojaksojen kunnostustarpeita. Kunnostustarpeiden systemaattinen, asiantunteva ja onnistunut arviointi toimii pohjana kunnostussuunnitelman laatimiselle. Inventointimenetelmää voidaan hyödyntää myös kunnostusten seurannassa.
Metsähallitus on kehittänyt puroinventointimenetelmää erityisesti Iijoen vesistössä ja inventoinut puroja jo lähes 2000 kilometrin matkalta. Inventointimenetelmää on tarkoitus hyödyntää kesän aikana eri hankkeissa, muun muassa ympäristöministeriön Helmi-ohjelman pienvesi-inventoinneissa, joten koulutukselle ja menetelmän kalibroinnille oli kysyntää. Aiemmin puroja on inventoitu eri hankkeissa monenlaisilla eri menetelmillä. Kun useampi toimija hyödyntää samaa metodia inventoinneissa tahoillaan, mahdollistaa tämä inventointitarkkuuden kalibroinnin, minkä ansiosta kartoitusten tulosten tulkinta on yhtenäisempää. Yhtenäisen menetelmän käyttöönotto mahdollistaa inventointitietojen tallentamisen ja purojen tilan arvioinnin valtakunnallisesti. Puroinventointitietoja voidaan tallentaa suojelualueiden SAKTI-kuviotietojärjestelmään, josta ne ovat viranomaisten nähtävillä erilaisiin käyttötarpeisiin, kuten vesienhoidon suunnitteluun tai luonnontilaisimpien puro-osuuksien luontoarvojen turvaamiseen.
Koulutuksessa inventoitiin purojaksoja Kiskonjoen latvavesillä
Inventointikoulutuksen osallistujat inventoivat pienryhmissä kaksi samaa puro-osuutta ja jakoivat ne sopimiinsa inventointijaksoihin. Pienryhmissä käytiin vilkasta keskustelua menetelmästä ja siihen liittyvistä subjektiivisista arvioinneista. Ajatuksena oli, että inventoijien välistä vaihtelua arviointituloksissa voidaan vähentää keskustelemalla ja päättämällä ryhmän yhteinen arviointitulos. Loppukeskustelussa vertailtiinkin pienryhmien välisiä inventointituloksia ja todettiin, että vaikka tuloksissa oli pieniä eroja, olivat poikkeamat kokonaisuuden kannalta kuitenkin melko vähäisiä. Menetelmä sai osakseen myös kritiikkiä erityisesti siltä osin, että se ei välttämättä sovellu kovin hyvin maatalousalueen tai taajamien purojen inventointiin. Menetelmä onkin luotu aikanaan Pohjois-Pohjanmaan metsäpurojen tarpeisiin, eikä sitä ole vielä juurikaan käytetty Etelä-Suomen maatalousvaltaisilla valuma-alueilla.
Puroinventointikoulutus järjestettiin osana Kalatalouden ympäristöohjelman virtavesikunnostuskurssia yhteistyössä Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkoston kanssa. Kesän aikana Valonia inventoi menetelmän avulla puroja sekä Hyyppäränharjulla että PUUJALKA-hankkeen puitteissa myös muualla Varsinais-Suomessa.
Tutustu menetelmään
Webinaaritallenne: Inventointi ja kunnostusten tavoitteen asettelu
Virtavesikunnostuskurssilla 26.11.2020 puroinventointimenetelmän käyttöä esitteli yksi menetelmän kehittäjistä, kokenut virtavesi-inventoija ja kunnostaja Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta.
Ohjeistus inventointiin ja maastoinventointilomakkeet esimerkkeineen on myös koottu virtavesikurssin materiaalisivulle.
Muuta materiaalia
- Hyvönen ym. 2005: Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003 (pdf)
- Pro gradu -tutkielma inventointimenetelmän käytöstä kunnostusten tulosten seurannassa: Eevi Kocis (2018): Success of stream channel restoration in the Iijoki catchment area
- Esimerkki inventointitietojen visualisoinnista kartalle: Uusia keinoja purojen tilan arviointiin – Freshabit LIFE IP
