Varsinais-Suomessa tähdätään hiilineutraaliuteen. Tämä teema oli keskiössä, kun kevään aikana Valonian ja Varsinais-Suomen liiton kanssa kiersimme yhteensä 21 varsinaissuomalaisessa kunnassa. Kokemus on osoittanut, että säännölliset tapaamiset kuntien edustajien kanssa ovat tehokkain tapa saada kokonaisnäkemys kuntien tilanteista: tehdyistä toimista, onnistumiskokemuksista, puhututtavista teemoista ja haasteista. Kevään 2018 kuntakierroksella tapasimme Mynämäen, Laitilan, Ruskon, Pöytyän, Liedon, Paraisten, Maskun, Sauvon, Naantalin, Kemiönsaaren, Vehmaan, Paimion, Marttilan, Auran, Raision, Loimaan, Someron, Kustavin, Uudenkaupungin, Kaarinan ja Salon edustajat, joiden kanssa keskustelimme sekä jo tehdyistä että suunnitteilla olevista hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtäävistä toimenpiteistä.
Kuntakeskustelujen pohjana toimivat Suomen ympäristökeskuksen laatimat kuntakohtaiset päästölaskelmat. Hiilineutraaliudessa kasvihuonekaasujen nettopäästöt tulisi saada nollaan. Koko maakunnan tasolla kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 26 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Suhteessa eniten ovat vähentyneet sähkönkulutuksen ja jätehuollon päästöt, mutta myös fossiilisten polttoaineiden päästöt ja tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet selkeästi. Muutos johtuu kuitenkin suurelta osin valtakunnallisesta kehityksestä. Kuntien tekemät ratkaisut näkyvät selkeimmin fossiilisten polttoaineiden päästöjen kehityksessä. Niissä oli nähtävissä myös merkittävimmät kuntien väliset erot päästökehityksessä. Maatalouden päästöt ovat sen sijaan vähentyneet kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana hyvin vähän. Kuntakohtaiset erot päästömäärissä ovat suuret johtuen muun muassa maatalouden volyymista ja tieliikenteestä.
Kunnissa keskusteltiin ennen kaikkea kiinteistöjen energiaratkaisuista ja uusiutuvan energian käytöstä, sähkön käytöstä, tieliikenteestä ja maataloudesta. Paljon keskusteltiin myös kuntalaisten roolista ja viestinnän merkityksestä. Julkisten hankintojen mahdollisuudet kiertotalouden edistämisessä nostettiin esiin kuntaedustajien kesken. Yhtenä ajankohtaisena teemana oli luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava. Useimmissa kunnissa tapaamisessa olivat paikalla kunnanjohtajan lisäksi myös teknisen sektorin, maankäytön sekä elinkeinopalveluiden edustaja.
Positiivisella asenteella kohti hiilineutraalia maakuntaa
Kuntakierroksen aikana vahvistui näkemys siitä, että kunnissa suhtaudutaan positiivisesti hiilineutraaliuden haasteeseen. Kunnat ovat halukkaita toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka niillä on omat kuntatalouden haasteensa ja erilaiset kehitystarpeet. Halukkuutta uusien ratkaisujen etsimiseen on ja kunnat toivovat seudullista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä.
Keskusteluissa kävi ilmi, että kunnat ovat tehneet monia ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja, mutta eivät ole niitä sellaisina välttämättä oivaltaneet tai viestineet niistä. Moni asia onkin edistänyt hiilineutraaliutta huomaamatta. Tehtävää on kuitenkin edelleen paljon ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä kunnan kaikilla sektoreilla. Kehitettävää olisi toimenpiteiden ja niiden vaikuttavuuden seurannassa ja jatkoaskelien johdonmukaisessa suunnittelussa. Useilla kunnilla on kuitenkin kiinnostusta selkeiden määrällisten tavoitteiden asettamiseen, mikä edesauttaa työn ennakoitavuutta, raportointia ja viestintää sekä kunnan sisällä että ulospäin.
Valtaosa kunnista on siirtynyt fossiilista polttoaineista uusiutuvaan bioenergiaan aluelämmössä. Erillislämmityksen ja energiatehokkuuden kehittämiseksi teknisen toimen puolella toivotaan käytännön esimerkkejä ja uusien ratkaisujen esittelyä. Valonia käynnistää syksyllä teknisen sektorin henkilöstölle suunnatun tapaamisten sarjan.
Haasteita tieliikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämisessä
Tieliikenteen päästöjen suuri osuus puhututti kuntien väkeä, varsinkin jos kunnan läpi kulkee vilkas päätie, jonka aiheuttamiin päästöihin kunnat kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan rajalliset. Liikenteen päästöihin vaikuttaminen vaatiikin seudullista näkökulmaa ja yhteisymmärrystä. Puheenaiheena olivat myös joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet ja se, kuinka liikenneturvallisuuden parantaminen on monesti avainasemassa kevyen liikenteen lisäämisessä.
Uudenlaiset liikkumisen palvelut kuten erilaiset kutsupohjaiset liikennepalvelut kiinnostivat useassa kunnassa. Kiinnostusta lisää muun muassa monen kunnan kasvava senioriväestön osuus, joiden pääsy palvelujen äärelle olisi taattava myös siinä vaiheessa, kun mahdollisuutta oman auton käyttöön ei enää ole.
Julkisten hankintojen strategisuus ja valjastamisen hiilineutraaliuden ja kiertotalouden edistämiseen on edelleen hankala aihe kunnissa. Tähän teemaan liittyen keskusteltiin paljon myös isoista rakennushankkeista ja kuinka ne olisivat hyvin suunniteltuina ja ennakoiden erityisen mielenkiintoisia mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja uudenlaiselle yhteistyölle. Yleisesti ottaen rakentamiseen liittyvä kiertotalousajattelu on kunnissa vielä alkutekijöissään.
Koko maan osalta maatalouden päästöjen vähentäminen on haasteellista. Kunnasta riippuen maatalouden päästöt muodostavat merkittävän osan kunnan päästöistä, mutta kuntien on monesti vaikea hahmottaa omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Pääviestimme maatalouteen liittyen oli, että maatalous on tulevaisuudessa nähtävä myös kuntien suurena voimavarana muun muassa ravinnekierron tehostamisen suhteen. Tämä kuitenkin vaatii, että maataloutta tulee tarkastella uusien liiketoimintamallien, toimintatapojen sekä elinvoiman mahdollistajana.
