Salon Kiikalassa ja Somerolla sijaitsevan Hyyppärän harjualueen pienvesien tilaa selvitetään METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa. Alueella on muun muassa poikkeuksellisen edustavia pohjavesistä riippuvaisia luontotyyppejä kuten lähdepuroja, lähteikköjä ja lampia, joista nyt kerätään tarkempia tietoja. Vaikka pienvesien tila Etelä-Suomessa on yleisesti ottaen todella huono, on Hyyppäränharjulla poikkeuksellisen hyvin luonnontilaisena säilyneitä pienvesiä. Kuitenkin lisätietoja pienvesien tilasta ja kunnostustarpeista tarvitaan. Pienvesikartoituksia tehdään alueella sekä Valonian että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Metsähallituksen toimesta.

Tietoa lampien ja niiden lähiympäristön tilasta sekä kunnostusmahdollisuuksista

Hankkeessa tehtävät maastokartoitukset tuovat tietoa lampien luontotyypeistä, luonnontilaisuudesta ja kunnostustarpeista. Tietoa voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti lampien ja purojen luontotyyppikartoituksissa ja pienvesien tilan arvioinnissa.

Ennen maastossa tapahtuvaa kartoitusta lammille tehtiin paikkatietoon perustuva luontotyyppitarkastelu. Lammista saatavilla olevien vedenlaatutietojen perusteella lammet luokiteltiin ravinteisuuden ja humuspitoisuuden mukaisesti eri lampityyppeihin. Erityyppisissä lammissa on luontaisesti eroja esimerkiksi ravinteisuustasoissa (niukkaravinteinen – runsasravinteinen) ja veden värissä (kirkas – hyvin tumma) johtuen erityisesti lähiympäristön ja valuma-alueen maaperän ominaisuuksista. Toisaalta ihmisen toiminta vaikuttaa sekä ravinteisuuteen että humuksisuuteen sen mukaan, millaista ja miten voimakasta toimintaa lammen valuma-alueella on ollut ja tulee olemaan. Mitä enemmän lammen luontaiset ominaisuudet ja lähiympäristön luonnontila ovat muuttuneet sitä merkittävämmin lammen luonnontila on järkkynyt ja heikentynyt.

Ravinteisuuden ja humuksisuuden lisäksi lammet jaoteltiin pinta-alan mukaan kolmeen ryhmään: alle 0,5 hehtaaria, 0,5–1 hehtaaria ja yli 1 hehtaaria. Jaottelu pohjautuu metsä- ja vesilaissa määriteltyihin kokorajoihin. Metsälain 10§ suojaamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat enintään 0,5 ha suuruisten lampien luonnontilaiset tai luonnontilan kaltaiset lähiympäristöt. Vesilaki puolestaan kieltää enintään 1 hehtaarin kokoisten luonnontilaisten (tai luonnontilan kaltaisten) lampien tai järvien luonnontilan vaarantamisen. Kartoitusten yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten metsä- ja vesilaki oli huomioitu pienten lampien ympäristössä ja ihmistoiminnan vaikutuksissa.

Maastokartoitukset elo-syyskuussa 2020

Vuoden 2020 lampikartoitukset ajoittuivat loppukesän ja alkusyksyn taitteeseen. Kartoitetut lammet valikoituivat sijainnin, koon ja olemassa olevien vedenlaatutietojen perusteella. Maastossa ehdittiin kartoittaa yhteensä 16 lampea. Näiden lisäksi käytiin muutamilla kohteilla, jotka paikan päällä osoittautuvat tekolammiksi tai kausikosteikoiksi, eikä näitä otettu mukaan kartoituksiin. Yhtä lampea lukuun ottamatta kartoitetut lammet sijaitsevat Natura-alueella, josta osa on suojeltu luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilailla ja valtaosa maa-aineslailla.

Yhtenä tavoitteena tämän kesän kartoituksissa oli keskittyä Hyyppäränharjun hankealueella sijaitseviin, alle hehtaarin kokoisiin lampiin, eli mahdollisiin metsä- ja/tai vesilakikohteisiin. Toisaalta tavoitteena oli selvittää vesinäytteiden perusteella mahdollisia muutoksia niissä lammissa, joista oli tehty aikaisempia vedenlaatuhavaintoja. Vesinäytteitä otettiin yhteensä yhdeksästä lammesta, joista neljästä oli aikaisempia vedenlaatutietoja. Vesinäytteistä analysoitiin mm. kokonaisfosforia ja -typpeä, klorofylli a (kasvipalonktonin määrä) ja veden värilukua (humuspitoisuus).

Lampien kohdalla tarkasteltiin erityisesti veden kirkkautta/tummuutta, rehevöitymistä vesi- ja rantakasvillisuuden avulla, rantojen liettyneisyyttä ja rakennetta sekä vedenpinnan korkeutta suhteessa rannan rakenteseen. Rannan rakennetta tarkasteltaessa voidaan arvioida esimerkiksi mahdollisen lasku-uoman perkauksen aiheuttaman lammen vedenpinnan laskun suuruutta tai lammen vedenpinnan laskua suhteessa ihmistoiminnasta tai/ja luontaisista syistä aiheutuneeseen pohjaveden tason laskuun. Lammen lähiympäristön kohdalla kiinnitettiin huomiota etenkin ojituksiin, lähtöuoman luonnontilaisuuteen, hakkuisiin, puuston ikään ja rakenteeseen sekä rantojen luonnontilaisuusasteeseen (maanmuokkaus, laiturit, mökit, tiet, sähkölinjat). Näiden kaikkien edellä mainittujen havaintojen pohjalta arvioitiin lammen luonnontilaisuusaste (Natura-edustavuus).

Havaintoja lampikartoituksista

Alustavien tulosten perusteella kartoitettujen lampien luonnontilaa olivat merkittävimmin heikentäneet ojitukset, hakkuut, ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä ihmistoiminnasta ja/tai luontaisista syistä johtuva pohjaveden tason lasku. Luonnontilaisina tai lähes luonnontilaisena säilyneitä lampia kartoituksessa oli kolme. Nämä kaikki lammet olivat rämeen ja rantanevan ympäröimiä lampia. Muutamien lampien vedenpinta oli laskenut varsin selvästi (arviolta 0,3–0,5 metriä) vuosikymmeniä sitten tehtyjen ojitusten takia, mutta lampien rakenne oli ajan saatossa palautunut yllättävän luonnontilaisen kaltaiseksi. Harmillisen usean lammen luonnontilaa oli merkittävästi heikentänyt pohjaveden pinnan lasku ja siitä aiheutunut matalien lampien rehevöityminen ja umpeenkasvu. Muutamilla lammilla hakkuut olivat ulottuneet lammen välittömään läheisyyteen saakka, mikä oli luonnollisesti heikentänyt suuresti lampien tilaa.

Tulosten perusteella suunnitellaan lampien kunnostus- ja ennallistamismahdollisuuksia sekä niiden luontoarvot paremmin huomioivaa maankäyttöä ja muuta ihmistoimintaa.

Jarkko Leka

Jarkko Leka

vesiasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265