Marraskuussa 2019 selvitettiin Turun ydinkaupunkiseudun asukkaiden näkemyksiä muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin liittyen. Kyselyyn saivat vastata Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiaat asukkaat. Vastauksia saatiin 3038.
Kyselystä nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. Lähes puolet vastaajista (48 %) oli tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua liikennesuunnitteluun ja 61 % vastaajista koki, että he eivät voi vaikuttaa alueensa kävely- pyöräily- tai jalankulkuoslosuhteiden kehittämiseen.
”Vaikka vastaajamäärä on alueen asukaslukuun nähden pieni, vastaa otos hyvin kyselyalueen asukasjakaumaa kuntien välillä. Vuoden 2017 kyselyyn vastasi enemmän nuoria, mikä voi johtua esimerkiksi kyselyn palkinnosta: vuoden Föli-matkat houkuttelivat vanhempia ikäryhmiä enemmän kuin edellisessä palkintona ollut jopo”, pohtii kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Valoniasta.
Jopa 85 % vastaajista piti sähköisiä kyselyitä parhaimpina keinona lisätä asukkaiden roolia liikenneolosuhteiden kehittämisessä. Kunnissa kannattaakin aktivoitua kyselyiden suhteen, mutta lisäksi pohtia myös uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jotta asukkaiden ääni saataisiin paremmin kuuluviin myös liikennettä suunniteltaessa.
Joukkoliikenteen kehittäminen avainasemassa
Parhaillaan päivityksen alla olevan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää seudun asukkaiden edellytyksiä liikkua arjessaan yhä enemmän kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen kyydissä. Liikennejärjestelmätyössä pohditaan kuitenkin koko seudun kannalta keskeisiä kehittämiskohteita, mikä tekee siitä tasapainoilua erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden välillä. Tavoitteet voivat olla usein ristiriitaisia keskenään: esimerkiksi raskaan liikenteen sujuvuuden kehittämisellä voi olla negatiivisia vaikutuksia joukkoliikenteeseen, sillä samalla henkilöautoilun olosuhteet paranevat ja keskusta-alueet ruuhkautuvat.
Kyselyn avulla selvitettiin, miten alueen asukkaat priorisoisivat eri tavoitteita. Kysyttäessä minkä liikennemuotojen olosuhteita tulisi ensisijaisesti kehittää koko kaupunkiseudulla, joukkoliikenteen kehittäminen koettiin tärkeimmäksi, toiselle sijalle nousi pyöräilyn kehittäminen Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Keskusta-alueella myös kävelyolosuhteiden kehittämistä pidettiin tärkeänä (20 % vastaajista) kun taas koko seudulla osuus oli vain 6 %. Liikennejärjestelmätyössä huomioon otettavista asioista jaetulle ensimmäiselle sijalle nousivat arjen matkatarpeita palvelevat joukkoliikenneyhteydet sekä liikenneonnettomuuksien vähentäminen.
”Arkimatkojen sujuminen on asukkaille tärkeää. Vaikka lyhyillä matkoilla siirtyminen lihasvoimien käyttöön on etenkin terveyden kannalta suotavaa, on päästöjen kannalta jopa olennaisempaa, että pitkillä matkoilla saadaan omalle autolle aidosti vaihtoehtoja. Vaikka pidempiä, yli 20 km automatkoja tehdään määrällisesti vähemmän, aiheuttavat ne ajetuista kilometreistä reilusti yli 60 %. Joukkoliikenteen kehittäminen onkin ratkaisevaa myös pitkillä matkoilla”, Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela toteaa.
Kyselyä toistamalla saadaan asukasnäkökulma mukaan liikennesuunnitteluun
Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat kyselyn ensimmäisen kerran keväällä 2017. Kyselyn toteutus oli osa kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta. Tarkoituksena on, että jatkossa kysely toistetaan muutaman vuoden välein. Kyselyn tulosten avulla saadaan arvokasta tietoa asukkaiden asenteista ja liikkumistottumuksista sekä pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin. Tulosten avulla voidaan myös paremmin huomioida asukkaiden näkemyksiä seudullisen liikennejärjestelmätyön tavoitteiden ja toimenpiteiden painotuksessa sekä vaikutuksia arvioitaessa. Lisäksi säännöllisellä toistamisella karttuu vertailukelpoista dataa alueen liikkumiskehityksestä.
Lisätiedot
Kyselyn tulosraportti luettavissa täältä.
