Metsät mielletään usein puutuotteiden lähteeksi, mutta metsistä saadaan myös muunlaista hyötyä. Ei-puupohjaisten tuotteiden (ns. non-wood products) taloudellinen arvo vastaa jo lähes perinteisten puutuotteiden, kuten sahatavaran tai paperituotteiden arvoa. Metsistä saatavien muiden hyötyjen säilyttämiseen ja turvaamiseen tulisikin kiinnittää metsänkäyttötavoissa laajemmin huomiota.

Ei-puupohjaisista tuotteista marjat ja sienet ovat ehkä alihyödynnetyimpiä metsiemme voimavaroja: vain 10 % marjoista kerätään talteen. Sekä sieni- että marjasatoon vaikuttavat monet ympäristötekijät, joihin metsänomistaja voi vaikuttaa. Tärkeää on tunnistaa toimenpiteiden vaikutukset metsäluontoon, pyrkiä pitämään metsiköt monimuotoisina ja voimakkaat toimenpiteet, kuten hakkuut, ojitukset ja maan muokkaukset pienialaisina.

Opastetut luontopolut ja reitistöt ovat nyt erityisessä suosiossa. Kunnat ja maanomistajat voivat olla osana tärkeää virkistysalueverkostoa tarjoamalla alueitaan retkeilyreitistöjen käyttöön, mistä myös alueen matkailu ja muu elinkeino hyötyvät. Hyvin hoidetut ja saavutettavissa olevat reitistöt, joita ei häiritä voimakkailla metsätaloustoimenpiteillä, lisäävät alueen houkuttelevuutta. Liittämällä alueita osaksi suojeluverkostoa metsänomistaja voi saada myös rahallisen korvauksen. Myös maisema- ja virkistysarvokauppaa kehitetään parhaillaan ja se voi olla jatkossa metsänomistajille vapaaehtoinen tapa hoitaa metsiä maisemat ja luontoarvot huomioiden.

Vaikeimmin arvotettavia ovat metsien kansaterveyshyödyt. Tutkimuksissa on todettu metsien tuottavan merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä sekä sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Eri suositusten ja toimintamallien myötä kunnat voivat hyötyä metsien terveysvaikutuksista muun muassa sairauksien ennaltaehkäisemisessä: esimerkiksi terveysmetsänä terveydenhuoltolaitosten ympärillä tai osana päihdekuntoutusta. Kun metsäjatkumoita ja viherverkostoja kehitetään, tarjoutuu myös kaupunkilaisille entistä helpommin mahdollisuus päästä metsään palautumaan stressistä – jo lyhytkin metsäkävely tutkitusti tehoaa.

Parhaiten metsäluonnon hyödyt säilytetään, kun siitä kirjataan kunnan strategiaan ja ohjaaviin suunnitelmiin, kuten hyvinvointi- ja metsänkäyttösuunnitelmaan tai ympäristöohjelmaan. Kuntalaisena voit tehdä aloitteita, jotta nämä asiat huomioitaisiin paremmin. Metsänomistaja voit kiinnittää erityistä huomiota metsäluonnon monimuotoisuuteen ja luoda edellytyksiä esimerkiksi luontomatkailun kehittymiselle.

Lue lisää:

Kansaterveyttä metsästä -hankkeen sivuille (Tapio Oy) on koostettu aiheeseen liittyvää tutkimustietoa sekä toimintamalleja

Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelut, 2015. Luonnonvarakeskus.

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369
Lomalla 12.7.-10.8.2021

Tilaa Ekovinkit sähköpostiisi: