Varsinais-Suomen kunnissa tartutaan luonnon köyhtymiseen, kun laajassa yhteishankkeessa kunnostetaan lähes 35 luontokohdetta vuosien 2021–2022 aikana. Valonian ja seitsemän kunnan yhteisessä Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeessa kunnostetaan erityisesti niittyjä ja ketoja. Lisäksi kunnostetaan metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita.
Yhteishanke vauhdittaa kunnissa tapahtuvaa ympäristötyötä ja vahvistaa kuntien resursseja luonnonhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa mukana olevat kunnat Kaarina, Naantali, Paimio, Raisio, Salo, Turku ja Uusikaupunki vastaavat hoitotöiden toteuttamisesta alueillaan. Tarkoituksena on, että luonnonhoitotyöt kohteissa jatkuvat hankkeen tuoman alkusysäyksen jälkeen. Tavoitteena on juurruttaa toiminta osaksi kuntien tekemää ympäristönhoitotyötä.
Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitusta konkreettisiin toimiin, jotka hidastavat luontokatoa
Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma käynnistyi viime vuonna ja sen tavoitteena on tarttua Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman kautta suoraan kunnille suunnatulla erityisavustuksella tehdään konkreettisia ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotöitä sekä niitä kiinteästi tukevaa inventointi- ja suunnittelutyötä.
”Luontokadon pysäyttäminen vaatii nopeita ja aktiivisia tekoja. Varsinais-Suomen yhteishanke on upea esimerkki tästä, kun lähes 35 luontokohdetta hoidetaan laajalla yhteistyöllä. Olen iloinen, että kunnat ovat lähteneet niin suurella innolla toteuttamaan Helmi-ohjelmaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Työstä on tärkeää viestiä – kuntien esimerkki kannustaa myös asukkaita ja maanomistajia
Yhteishankkeen kautta kunnat pääsevät jakamaan kokemuksia luonnonhoitotöiden toteutuksesta sekä yhdistämään resurssejaan. Yhteishankkeessa vahvistetaan kuntien osaamista luonnonhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunnat saavat Valoniasta apua myös hoitotoimista viestimiseen.
“Toivomme, että kuntien esimerkki luontokohteiden hoidosta innostaa myös kuntalaisia edistämään luonnon monimuotoisuutta. Perinnemaiseman hoitoon voivat nykyään saada hoitokorvausta myös yksityiset maanomistajat. Myös osallistumalla yhdistysten järjestämiin hoitotalkoisiin voi auttaa”, sanoo Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä.
Valonian vastuulla on yhteishankkeen koordinointi, asiantuntijatyö, viestinnällinen päävastuu sekä hankehallinto, jolloin kunnat voivat keskittyä konkreettisten luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Kunnostustöistä tiedotetaan kunnissa sitä mukaa, kun työt etenevät.
Lisätiedot
Helmikuntien hankkeet
Kaarinassa hankealueena on Järvelän kosteikkoalue. Järvelän kosteikon pohjoisrannalla, vesialueen puolella, tehdään osmankäämien jyrsintää ja murskausta lintujen pesintäkauden jälkeen loppukesällä 2021. Lisäksi tehdään kalastoselvitys ja tarvittaessa hoitokalastusta.
Yhteyshenkilö ympäristötarkastaja Pia Aarnio
Naantalin kaupungin alueella kunnostetaan perinnebiotooppeja.
- Kailon saaren katajakedolla tehdään laadittavan hoitosuunnitelman mukaisesti hoitoraivausta ja -niittoa.
- Viialan niityille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan alueita niitetään ja raivataan.
- Villan tilan kedot ovat heinittyneet ja umpeen kasvamassa. Kedoille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan tehdään hoitotoimenpiteitä.
Lisätietoja ympäristöpäällikkö Saija Kajala
Paimiossa hankealueina ovat Paimionjokilaakson Natura2000-alueella sijaitsevan Juntolan luonnonsuojelualue ja Vähäjoki-Karhunojan pienvesikokonaisuus ranta-alueineen. Kunnostus- ja ennallistamishankkeen tavoitteena on turvata alueiden luontoarvot, ekologinen kokonaisuus ja erityisesti kunnostaa elinympäristöjä uhanalaisille lajeille.
- Juntolan luonnonsuojelualueelle laaditaan päivitetty hoitosuunnitelma, jonka mukaisilla toimenpiteillä turvataan erityisesti puronvarsilehdot ja hoidetaan perinnemaisemakuvioita. Lisäksi alueelta selvitetään mahdollinen liito-oravan esiintyminen ja turvataan liito-oravan elinympäristöjen säilyminen.
- Vähäjoen-Karhunojan alueelle laaditaan hoitosuunnitelma. Alueen hoitotoimenpiteitä on ensisijaisesti Vähäjoen ja Karhunojan rantavyöhykkeen ennallistaminen poistamalla rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja korvataan niitä lehtipuustolla. Tavoitteena on luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Vähäjoen varressa on myös umpeenkasvavia niittyjä, joita kunnostetaan poistamalla pensaikkoa ja luomalla alueista perinnemaisemaympäristöjä niitoilla ja/tai laidunnuksella.
- Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi toteutetaan Karhunojassa purokunnostuksia tavoitteena erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttäminen ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantaminen.
Lisäksi kaupunki hallinnoi Helmi-elinympäristöohjelman rahoittamaa Paimion lintuparatiisi -hanketta, jossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja.
Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho
Raisiossa kunnostetaan Raisionlahden aluetta lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoina sekä kunnostetaan Raisionlahden niitty ja Tuulilanketo.
- Raisionlahdella tehdään hoitosuunnitelman mukaisia ruovikon koneellinen niitto, murskaus ja jyrsintä tavoitteena ylläpitää linnuston pesintä- ja levähdysmahdollisuuksia. Lisäksi tehdään kunnostustoimenpiteiden seurantaa ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet.
- Raisionlahden niityltä selvitetään alueen perinnebiotooppiarvot ja laaditaan hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti aloitetaan hoitotyöt niittämällä. Lisäksi selvitetään hoidon jatko esimerkiksi laiduntamalla
- Tuulilanketoa on kunnostettu vuodesta 2000-lähtien. Alueen hoitosuunnitelma päivitetään ja tehdään sen mukaisesti hoito- ja raivaustöitä. Lisäksi selvitetään hoidon ja talkootoiminnan jatkuminen.
Lisätietoja ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila
Salossa kunnostetaan useita perinnebiotooppikohteita:
- Halikonjoen kirkonniitylle suunnitellaan ja organisoidaan laidunnus, tehdään laidunrakenteet sekä toteutetaan hoitosuunnitelman mukaiset raivaukset.
- Kylänlapsenpuiston kedolla tehdään puuston ja vesakon poisto sekä kevätharavointi ja jatkossa hoitoniitto.
- Kirjolan kedolla tehdään raivausta ja hoitoniittoa
- Hämeenkylän kedolla tehdään raivausta ja hoitoniittoa
- Somerikon niityllä tehdään raivausta ja hoitoniittoa
Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö
Turussa kunnostetaan useita perinnebiotooppeja sekä pähkinäpensas- ja jalopuumetsikköjä. Perinnebiotoopeissa tavoitteena on tehdä alueille alkuraivaus ja metsäisissä elinympäristöissä taas poistetaan varjostavaa ja jalopuiden kanssa kilpailevaa puustoa.
Perinnebiotoopit
- Korppolaismäki-Korppolaismäen kedot
- Vähäheikkilän kalliokedot – Pajamäki
- Vähäheikkilän kalliokedot – Vähäheikkilän koulu
- Vähäheikkilän kalliokedot – Korpilahdenpuisto
- Puistomäki – Kenraali Airon puiston kedot
- Uittamon kedot – Uittamon paviljonki
- Uittamon kedot – Syvänkallio
- Uittamon kedot – Uimaranta
- Raunistulan kedot – Vätinpuisto
- Raunistulan kedot – Ylikonsanmäki
- Raunistulan kedot – Alfanmäki
Metsäiset elinympäristöt
- Erik Jämsän pähkinäpensaslehto
- Suokadun pähkinäpensaslehto
- Tervapääskyn pähkinäpensaslehto
- Sorttamäen jalopuumetsikkö
- Vaahenmäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto
- Maunulan pähkinäpensaslehto
- Impivaaran pähkinäpensaslehto
- Ankkurikylän jalopuumetsikkö
Lisäksi kaupungilla on käynnissä useita muita Kunta-Helmi avustuksella rahoitettavia hankkeita.
Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen
Uudessakaupungissa kunnostetaan Kankareenhaanketo raivaamalla puustoa ja pensaikkoa, jotta kedon metsittyminen saadaan estettyä ja kedon valo-olosuhteita parannettua.
Lisäksi Uudessakaupungissa toteutetaan kaupungin omana hankkeena Helmi-rahoituksella Kasarminlahden kosteikkohanke.
Lisätietoja vihertyönjohtaja Juha Hukka ja kaavasuunnittelija Annakaarina Lamminpää
