Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston talviseminaari tiistaina 11.2.2020 klo 9–16 Turussa virastotalon auditoriossa (Itsenäisyydenaukio 2, Turku)

Saaristomereen laskevan suurimman joen, Paimionjoen, fosfori- ja kiintoainekuormitus on tammikuussa 2020 ollut moninkertainen verrattuna kolmen edellisen vuoden tammikuun vastaaviin tuloksiin lauhasta ja sateisesta talvesta johtuen. Toisin sanoen Paimionlahdelle ja sieltä edelleen ulommas Paimionselälle on virrannut poikkeuksellisen paljon ravinteita ja maa-ainesta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi tulevan kevään ja kesän levätilanteeseen Paimionlahden alueella.

Talviaikaiset lisääntyvät sateet ja virtaamat tulevat ilmastonmuutoksen myötä yleistymään ja niihin tulee varautua valuma-aluetasoisilla toimenpiteillä. Tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ja vaikuttavia toimenpiteitä maa- ja metsätalouden vesienhallintaan. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että ravinteet ja maa-aines pitää saada pysymään entistä paremmin pelloilla, metsissä ja muilla alueilla. Myös valuma-alueiden vedenpidätyskykyä tulisi ratkaisevasti lisätä tulva- ja vesistökuormitushaittojen vähentämiseksi.

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelmassa yhtenä teemana on vesitalouden hallinnan kehittäminen maa- ja metsätaloudessa. Aihe on keskiössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston talviseminaarissa Turussa tiistaina 11.2.2020.

”Vesistökunnostusverkosto vauhdittaa kunnostuksia ja yhdistää alan osaajia. Verkoston työ on tärkeää myös hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Helmi-elinympäristöohjelman kunnostushankkeiden onnistumisen kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ratkaisuja maa- ja metsätalouden kuormitukseen – tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia

Talviseminaarissa kuullaan muun muassa kipsin ja rakennekalkin potentiaalista vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Liedon Savijoella havaittiin, että peltojen kipsikäsittely vähensi kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin huuhtoumaa jokeen peräti 50 %. Vesiensuojeluhyöty oli merkittävä ja nyt kipsikäsittelyä halutaan kokeilla laajemmin ja kipsiä levitetään Saaristomeren valuma-alueella noin 50 000 peltohehtaarille.

Myös metsätalouden merkityksestä mm. hiilensidonnassa ja vesistökuormituslähteenä on ollut paljon keskustelua julkisuudessa. Tuoreiden tutkimusten mukaan metsätalouden vesistökuormitus on selvästi aiempia arvioita suurempaa ja vaikuttavia toimia kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan. Yksi ratkaisu metsätalouden osalta on siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen, mistä seminaarissa kuullaan Luonnonvarakeskuksen esitys.

Tilaisuus on avoin ja tarkoitettu laajasti maa- ja metsätaloussektorin toimijoille, vesistökunnostajille, ministeriöiden ja kuntien edustajille, viranomaisille ja asiantuntijoille. Päivän aikana kuullaan lukuisia tapausesimerkkejä ja puheenvuoroja eri organisaatioilta, mukana mm. ympäristöministeriö, SYKE, Metsähallitus, Luke, Pyhäjärvi-instituutti ja Baltic Sea Action Group. Tilaisuuden ohjelma kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Tilaisuus on täynnä, mutta kiinnostuneet voivat seurata sitä etäyhteydellä – linkki päivittyy Valonian tapahtumasivulle. Median edustajia toivotaan paikalle. Haastateltavina ovat mm. Turun yliopiston maantieteen professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Jukka Käyhkö sekä ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Tarja Haaranen.

Lisätiedot

Jarkko Leka

Jarkko Leka

vesiasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Pinja Kasvio

tutkija
pinja.kasvio@ymparisto.fi
050 512 9400
www.syke.fi

Tilaa Valonian mediatiedotteet sähköpostiisi