Liedon kunnan valtuustosalissa järjestettiin 14.2.2019 puoli päivää kestänyt taajamametsätilaisuus. Päivän teemana oli pureutua kuntien omistamien taajamametsien merkitykseen virkistyskäytön, luonnon monimuotoisuuden, pienvesien, maiseman ja viihtyisyyden sekä metsätalouden kannalta. Taajamametsien käytössä ja hoidossa sovitetaan yhteen ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia intressejä. Tilaisuuden järjestivät yhteistyönä Valonia ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.Tilaisuus oli osa Valonian vetämää Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto -hanketta.
Tilaisuus oli tarkoitettu kuntaviranomaisille (viheralueet, ympäristö, kaavoitus), kunnanvaltuutetuille, asukasyhdistyksille, seurakuntien metsäasioista vastaaville ja muille taajamametsien käytöstä kiinnostuneille. Paikalle saapui yli 60 henkilöä, joista suurin osa tuli Turun seudun kunnista. Keskustelu oli vilkasta ja osoitti, että taajamametsien kestävä käyttö kiinnostaa ja että luonnonhoitoa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ei ole tarpeeksi huomioitu kuntien metsänkäyttösuunnitelmissa.
Kuntien toivotaan huomaavan monikäyttöisten metsiensä arvon
Taajametsätilaisuus toi esille kuntien ja yhteisöjen omistamien taajama-alueilla sijaitsevien metsien kestävän monikäytön tärkeyttä. Taajamametsät tarjoavat taajamien asukkaille virkistystä, terveyttä, luontokokemuksia, maisemaa ja vaikkapa marjastus- ja sienestyspaikkoja lähiluonnossa. Tilaisuudessa esiteltiin myös luonnon monimuotoisuuden merkitystä taajamametsien vinkkelistä sekä Helsingin ja Kaarinan kaupunkien tapaa hoitaa metsiään erityisesti luontoarvot ja virkistyskäyttö huomioiden.
Kunnat voivat halutessaan irrottaa metsäomaisuutensa hakkuista saaduista taloudellisista tuottotavoitteista. Taajama-alueilla metsistä saatavat luonnonarvo- ja virkistyskäyttöhyödyt voivat selvästi ylittää hakkuista saatavat tulot. Toinen taajamametsiä nakertava toiminto on uusien alueiden rakentaminen. Tämäkin haitta on minimoitavissa, kun taajamametsien arvo tunnustetaan maankäytössä ja kaavoituksessa. Taajametsien kestävä käyttö edellyttää suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja aktiivista viestintää. Vihreys tuo viihtyisyyttä ja vetovoimaa.
Tilaisuuden esitykset
Viheraluekokonaisuuden suunnittelu kunnissa
Terhi Ajosenpää ja Katri Salminen, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen taajamametsien hoidossa. Esimerkkinä pienvesien suojelu ja kunnostus
Janne Tolonen ja Jarkko Leka, Valonia
Luonnonhoitoa ja sen suunnittelua Helsingin kaupunkimetsissä
Markus Holstein, Helsingin kaupunki, puisto- ja viheraluesuunnitteluyksikkö
Kokemuksia Kaarinan kuntametsien hoidosta
Tiina Ranki, Kaarinan kaupunki, viheralueet
Hyvät käytännöt taajamametsien hoidossa
Mikko Kaamanen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry.
Luonnon monimuotoisuus Liedossa
Päivi Paavilainen, Liedon kunta, ympäristönsuojelu
Naantalin kaupungin taajamametsien luonnonhoito, virkistyskäyttö ja metsätalous vs. kaupungin ympäristöohjelma
Saija Kajala, Naantalin kaupunki, ympäristönsuojelu
