Maailman metsäpäivänä 21.3. Salossa järjestetään Metsät ja vesiensuojelu -tilaisuus, jonka tavoitteena on herättää keskustelua metsätalouden, luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun yhteensovittamisesta.

Metsätaloustoimet vaikuttavat vesistöihin merkittävästi ravinne- ja kiintoainekuormituksen kautta. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa on varattu vuosille 2019–2021 yhteensä 45 miljoonan lisärahoitus vesiensuojelun tehostamiseksi erityisesti Saaristomerellä. Rahoituksesta 25 miljoonaa kohdistetaan maatalouteen. Metsätalouden toimenpiteitä ei tehostamisohjelmassa ole erikseen korostettu, mutta rahoitusta voidaan myöntää kuormitusta vähentäviin ja monimuotoisuutta lisääviin hankkeisiin.  Kasvavat hakkuutavoitteet aiheuttavat paineita metsäluonnon monimuotoisuudelle ja vesien tilalle. Valtakunnallisesti metsätalouden vesistökuormitusta tulee ratkaisevasti pienentää, jotta vesiemme tila kohenee.

Vuonna 2017 julkaistun Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistutkimuksen mukaan metsäojien huuhtoumat ovat suurempia kuin tähän saakka on arvioitu. Uusimpien tutkimusten mukaan suometsien vesistökuormitus voi olla moninkertainen aiempiin arvioihin verrattuna. Tutkijoiden keskuudessa on vielä epäselvyyttä siitä, miten paljon aiemmat huuhtoumatulokset ovat aliarvioineet ojitusten kuormitusta. Selvää kuitenkin on, että metsä- ja suo-ojitukset ovat vuosikymmenten ajan laajalti heikentäneet vesistöjemme tilaa.

Metsätaloudessa vesiensuojelu voidaan huomioida monin tavoin. Tärkeää olisi asettaa hyvin maltilliset hakkuutavoitteet vesistöjen läheisyydessä, vähentää metsäojien vesistökuormitusta ja välttää suometsien ojituksia ja avohakkuita. Luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaita vesistöjen ja pienvesien lähimetsiä voidaan suojella myös metsänomistajille vapaaehtoisella Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelmalla, jolloin suojelusta saa korvauksen.

Pienvesien monimuotoisuus ja luontoarvot huomioitava hakkuissa

Metsätaloustoimet vaikuttavat suoraan erityisesti pienvesiin, kuten puroihin, lähteisiin ja lampiin. Valtaosa Etelä-Suomen pienvesiluontotyypeistä on uhanalaisia ja pienvesissä elää noin sata uhanalaista eliölajia. Lisäksi pienvesien lähimetsät ovat monimuotoisia elinympäristöjä, jotka tulee huomioida hakkuita suunniteltaessa ja tehtäessä. Uusien tutkimustulosten mukaan purojen varsille pitäisi jättää molemmin puolin noin 30 metrin suojavyöhykkeet, jotta niiden luonnontilan säilyminen ei vaarannu. Suojavyöhykkeillä voisi tehdä harkittuja poimintahakkuita.

Metsät ja vesiensuojelu -tilaisuus Salossa

Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto järjestää YK:n Maailman metsäpäivänä torstaina 21.3. klo 16–19 Metsät ja vesiensuojelu -tilaisuuden Salon kaupungintalolla. Tilaisuudessa tuodaan esille, miten metsätalous vaikuttaa vesistöihin ja pienvesiin sekä millä eri vesiensuojelukeinoilla näitä haittavaikutuksia voidaan vähentää. Tilaisuuden tavoitteena on jakaa tietoa ympäristön kannalta kestävästä metsätaloudesta ja luoda keskustelua metsätalouden, luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun yhteensovittamisesta.

Tilaisuus on kaikille avoin, maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.

Janne Tolonen

Janne Tolonen

vesiasiantuntija
janne.tolonen@valonia.fi
050 518 7755

Jarkko Leka

Jarkko Leka

vesiasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Tilaa Valonian mediatiedotteet sähköpostiisi