Varsinais-Suomen liitto tilasi Gaia Consultingin toteuttaman selvityksen, jossa tuodaan selkeästi ja konkreettisesti esiin Lounais-Suomen proteiinikasvien viljelyyn ja jalostukseen liittyvät mahdollisuudet. Selvityksen tarkastelussa on mukana sekä ruokakasviproteiinituotanto sekä rehuvalkuaistuotanto Lounais-Suomen alueella. 

Kasvipohjaisten tuotteiden myyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa selvästi. Maailmalla kasvavat sekä proteiinien kokonaistarve, kestävien proteiinilähteiden kysyntä, että proteiinipitoiset kasvistuotteet. Kansallisessa keskustelussa esiin nousevia kysymyksiä proteiinikasvien tuotantoon liittyen ovat omavaraisuus, hiilineutraalisuuden ja vesistöjen ekologisen hyvän tilan saavuttaminen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu.

Nykyisin Suomessa suoraan ruoaksi käytetään vain noin 10 % kasviperäisestä proteiinista. Proteiinista 90 % menee rehukäyttöön eläinperäisen proteiinin tuotantoon. Kasviperäisen proteiinin kokonaisomavaraisuus on noin 90 %, mutta eläinrehun täydennysvalkuaisen osalta omavaraisuusaste on kuitenkin vain noin 15 %.

Varsinais-Suomen pinta-alasta noin 30 % ja Satakunnan pinta-alasta 20 % on peltoa. 13 %:lla viljellystä alasta kasvaa muita viljelykasveja kuin viljaa tai nurmea. Näihin muihin viljelykasveihin lukeutuvat selvityksessä tarkastellut proteiinikasvit. Tällä hetkellä kuitenkin vain alle 6 % Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja.

“Satakunnassa on runsaasti monille proteiinikasveille hyvin soveltuvia kivennäismaita ja ilmasto-olosuhteiden näkökulmasta Varsinais-Suomi taas on otollisin alue Suomessa erilaisten proteiinikasvien viljelyyn. Alueen pelloilla piilee mahdollisuus tuottaa tulevaisuuden ruokaa, sillä kestävyysnäkökulma ohjaa globaalisti ruoan tuotantoa ja kulutusta kasvispainotteisempaan suuntaa. Lounais-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet vastata tähän muutokseen, jota alueen ruokaketjun toimijat voivat hyödyntää”, korostaa Riikka Leskinen Valoniasta.

Viljelyn lisäksi Lounais-Suomessa on potentiaalia myös proteiinikasvien jalostukseen liittyen. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on noin 100 rehuaineita ja rehusekoituksia valmistavaa yritystä, jotka voidaan nähdä mahdollisina kasviproteiinin jatkojalostajina. Elintarviketoimijoita, jotka työstävät pääasiassa kasviperäisiä raaka-aineita on noin 50.

“Meillä on Lounais-Suomessa mahdollisuuksia tuottaa nykyistä enemmän proteiinikasveja, joille tuntuu olevan kysyntää. Tarjolla on oivallinen ja aluetaloudelle suotuisa profiloitumismahdollisuus. Kyse ei ole vain kasvintuotannosta, vaan ruokaturvankin näkökulmasta rehuvalkuaisen omavaraisuutta kannattaa kasvattaa. Monipuolinen kasvivalikoima tukee alueellista varautumista ja luonnon monimuotoisuutta”, summa Terhi Löfstedt MTK Varsinais-Suomesta.

Nyt laaditussa selvityksessä tarkasteltiin kolmea skenaariota, joista yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen. Kaikilla näistä on vahvuutensa, mutta ideaalitilanteessa saavutetaan näiden skenaarioiden yhdistelmä.

“Kasviproteiineihin liittyvän potentiaalin lunastaminen edellyttää korkeamman jalostusasteen tuotteisiin satsaamista. Monipuolinen proteiinikasvien viljely ja jalostus avaa isoja mahdollisuuksia lounaissuomalaiselle ruoantuotannolle, mutta vaatii alkuun paljon yritysten, tutkimuksen ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä ja halua osaamisen kehittämiseen”, muistuttaa Sanna Vähämiko Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Liiton Gaia Consultingilta tilaama kokonaisuus toimii esiselvityksenä ja luo kokonaiskuvaa alueen ruokaketjun tilanteesta proteiinikasvien osalta. Selvitys on osa laajempaa usean toimijan yhteistä ponnistusta alueellisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi kestävämmäksi, kannattavammaksi ja joustavammaksi. Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. Aihe on ajankohtainen myös valtakunnallisesti: MMM, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT ilmoittivat viime viikolla käynnistävänsä proteiiniklusterin vahvistamaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua.

Selvitys kokonaisuudessaan on tutustuttavissa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian verkkosivuilla. Selvitykseen liittyen järjestetään kaikille avoin webinaari perjantaina 4.12.2020. Webinaarin ohjelma- ja ilmoittautumistiedot täydentyvät Valonian verkkosivuille.

Selvitys on laadittu osana Circwaste – Kohti Kiertotaloutta -hanketta. 

Anni Lahtela

Anni Lahtela

projektiasiantuntija
anni.lahtela@valonia.fi
040 631 3856

Riikka Leskinen

Riikka Leskinen

toimialapäällikkö
riikka.leskinen@valonia.fi
044 907 5995

Aleksis Klap

erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia 
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi 
040 721 3137

Anna Kortesoja

Vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting
anna.kortesoja@gaia.fi
050 504 2440

Terhi Löfstedt

Aluepäällikkö, MTK-Varsinais-Suomi
terhi.lofstedt@mtk.fi
0400 294 123

Sanna Vähämiko

Projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
sanna.vahamiko@utu.fi
040 484 3556

Sanna Tikander

koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
sanna.tikander@ely-keskus.fi
0295 023 019

Tilaa Valonian mediatiedotteet sähköpostiisi