Varsinais-Suomen Helmikunnat on Valonian ja 7 varsinaissuomalaisen kunnan Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raisio, Salon, Turun ja Uudenkaupungin yhteinen luonnonhoitohanke. Yhteishankkeessa tehdään luonnonhoitotöitä vuosina 2021–2022 erityisesti perinneympäristöissä. Lisäksi kunnostetaan metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita. Kaikkiaan luonnonhoitokohteita on mukana 35.

Helmikunnat -yhteishanke vauhdittaa kunnissa tapahtuvaa ympäristötyötä ja edistää luonnonhoitotöiden suunnittelua ja toteutusta. Hankkeessa mukana olevat kunnat vastaavat luonnonhoitotöiden toteuttamisesta alueillaan. Valonian vastuulla on yhteishankkeen koordinointi, asiantuntijatyö, viestinnällinen päävastuu sekä hankehallinto, jolloin kunnat voivat keskittyä luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Yhteishankkeen kautta kunnat pystyvät jakamaan kokemuksia luonnohoitotöiden toteutuksesta sekä yhdistämään resurssejaan.

Hankeaika

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2021 – 31.12.2022.

Rahoitus

Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Helmi-elinympäristöohjelmasta. Kunnat ja Valonia osallistuvat hankkeeseen omarahoituksella.

HELMIKUNTIEN HANKKEET

Kaarinassa hankealueena on Järvelän kosteikkoalue. Järvelän kosteikon pohjoisrannalla, vesialueen puolella, tehdään osmankäämien jyrsintää ja murskausta lintujen pesintäkauden jälkeen loppukesällä 2021. Lisäksi tehdään kalastoselvitys ja tarvittaessa hoitokalastusta.

Yhteyshenkilö ympäristötarkastaja Pia Aarnio

Naantalin kaupungin alueella kunnostetaan perinnebiotooppeja.

  • Kailon saaren katajakedolla tehdään laadittavan hoitosuunnitelman mukaisesti hoitoraivausta ja -niittoa.
  • Viialan niityille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan alueita niitetään ja raivataan.
  • Villan tilan kedot ovat heinittyneet ja umpeen kasvamassa. Kedoille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan tehdään hoitotoimenpiteitä.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Saija Kajala

Paimiossa hankealueina ovat Paimionjokilaakson Natura2000-alueella sijaitsevan Juntolan luonnonsuojelualue ja Vähäjoki-Karhunojan pienvesikokonaisuus ranta-alueineen. Kunnostus- ja ennallistamishankkeen tavoitteena on turvata alueiden luontoarvot, ekologinen kokonaisuus ja erityisesti kunnostaa elinympäristöjä uhanalaisille lajeille.

  • Juntolan luonnonsuojelualueelle laaditaan päivitetty hoitosuunnitelma, jonka mukaisilla toimenpiteillä turvataan erityisesti puronvarsilehdot ja hoidetaan perinnemaisemakuvioita. Lisäksi alueelta selvitetään mahdollinen liito-oravan esiintyminen ja turvataan liito-oravan elinympäristöjen säilyminen.
  • Vähäjoen-Karhunojan alueelle laaditaan hoitosuunnitelma. Alueen hoitotoimenpiteitä on ensisijaisesti Vähäjoen ja Karhunojan rantavyöhykkeen ennallistaminen poistamalla rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja korvataan niitä lehtipuustolla. Tavoitteena on luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Vähäjoen varressa on myös umpeenkasvavia niittyjä, joita kunnostetaan poistamalla pensaikkoa ja luomalla alueista perinnemaisemaympäristöjä niitoilla ja/tai laidunnuksella.
  • Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi toteutetaan Karhunojassa purokunnostuksia tavoitteena erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttäminen ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantaminen.

Lisäksi kaupunki hallinnoi Helmi-elinympäristöohjelman rahoittamaa Paimion lintuparatiisi -hanketta, jossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja.

Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Raisiossa kunnostetaan Raisionlahden aluetta lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoina sekä kunnostetaan Raisionlahden niitty ja Tuulilanketo.

  • Raisionlahdella tehdään hoitosuunnitelman mukaisia ruovikon koneellinen niitto, murskaus ja jyrsintä tavoitteena ylläpitää linnuston pesintä- ja levähdysmahdollisuuksia. Lisäksi tehdään kunnostustoimenpiteiden seurantaa ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet.
  • Raisionlahden niityltä selvitetään alueen perinnebiotooppiarvot ja laaditaan hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti aloitetaan hoitotyöt niittämällä. Lisäksi selvitetään hoidon jatko esimerkiksi laiduntamalla
  • Tuulilanketoa on kunnostettu vuodesta 2000-lähtien. Alueen hoitosuunnitelma päivitetään ja tehdään sen mukaisesti hoito- ja raivaustöitä. Lisäksi selvitetään hoidon ja talkootoiminnan jatkuminen.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila

Salossa kunnostetaan useita perinnebiotooppikohteita:

  • Halikonjoen kirkonniitylle suunnitellaan ja organisoidaan laidunnus, tehdään laidunrakenteet sekä toteutetaan hoitosuunnitelman mukaiset raivaukset.
  • Kylänlapsenpuiston kedolla tehdään puuston ja vesakon poisto sekä kevätharavointi ja jatkossa hoitoniitto.
  • Kirjolan kedolla tehdään raivausta ja hoitoniittoa
  • Hämeenkylän kedolla tehdään raivausta ja hoitoniittoa
  • Somerikon niityllä tehdään raivausta ja hoitoniittoa

Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö

Turussa kunnostetaan useita perinnebiotooppeja sekä pähkinäpensas- ja jalopuumetsikköjä. Perinnebiotoopeissa tavoitteena on tehdä alueille alkuraivaus ja metsäisissä elinympäristöissä taas poistetaan varjostavaa ja jalopuiden kanssa kilpailevaa puustoa.

Perinnebiotoopit

  • Korppolaismäki-Korppolaismäen kedot
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Pajamäki
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Vähäheikkilän koulu
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Korpilahdenpuisto
  • Puistomäki – Kenraali Airon puiston kedot
  • Uittamon kedot – Uittamon paviljonki
  • Uittamon kedot – Syvänkallio
  • Uittamon kedot – Uimaranta
  • Raunistulan kedot – Vätinpuisto
  • Raunistulan kedot – Ylikonsanmäki
  • Raunistulan kedot – Alfanmäki

 

Metsäiset elinympäristöt

  • Erik Jämsän pähkinäpensaslehto
  • Suokadun pähkinäpensaslehto
  • Tervapääskyn pähkinäpensaslehto
  • Sorttamäen jalopuumetsikkö
  • Vaahenmäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto
  • Maunulan pähkinäpensaslehto
  • Impivaaran pähkinäpensaslehto
  • Ankkurikylän jalopuumetsikkö

Lisäksi kaupungilla on käynnissä useita muita Kunta-Helmi avustuksella rahoitettavia hankkeita.

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen

Uudessakaupungissa kunnostetaan Kankareenhaanketo raivaamalla puustoa ja pensaikkoa, jotta kedon metsittyminen saadaan estettyä ja kedon valo-olosuhteita parannettua.

Lisäksi Uudessakaupungissa toteutetaan kaupungin omana hankkeena Helmi-rahoituksella Kasarminlahden kosteikkohanke.

Lisätietoja vihertyönjohtaja Juha Hukka ja kaavasuunnittelija Annakaarina Lamminpää

Hankkeen uutiset ja materiaalit

tapahtumat

Tänne ilmestyvät hankkeen tapahtumat materiaaleineen.

Täällä ei ole vielä mitään.

muuta materiaalia ja lisätietoa

VARSINAIS-SUOMEN MUUT KUNTA-HELMI HANKKEET

Liedossa ennallistetaan kunnan omistuksessa oleva noin 3 hehtaarin ojitettu, puustoinen räme Helmi-ohjelman rahoituksella. Käytännössä ennallistamisessa tukitaan laskuoja esim. puupadolla ja täytetään muut ojat, siten että vesi voi nousta alkuperäiselle tasolleen ja suolajisto voi elpyä. Mahdollisesti myös puustoa voidaan poistaa ja samalla saada myyntituloja ennallistamistyön kustannustusten kattamiseksi. Tavoitteena on suokasvillisuuden palauttaminen, suolajiston elpyminen, lahopuun lisääminen sekä hiilen sitominen.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen

Paimiossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella olevat lammikot tavoitteena parantaa alueen elinolosuhteita vesi- ja ruovikkolinnuille sekä kahlaajille. Alueesta on tarkoitus kunnostaa lintukosteikko ja lisätä mahdollisuuksia lintujen pesinnälle sekä muutonaikaiselle levähdykselle.

Lisätiedot ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Pargas pärlor – Paraisten helmet hankkeen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa Paraisilla vuosina 2020-2022. Hanke on aloitettu kesällä 2020. Hankkeessa tehdään luontokartoituksia sekä perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöitä Långholmenin ja Norrbyholmenin saarilla. Hanke toteutetaan Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella.

Lisätietoja Helena Särkijärvi, puh. 040 820 7430

Turussa on käynnissä useita Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavia hankkeita.

  • Rauvolanlahdella ja Friskalanlahdella kunnostettiin syksyllä 2020 rantaniittyjä. Friskalanlahtea ja Rauvolanlahtea on jo vuosia hoidettu laidunnuksella yhteistyössä karjankasvattajien kanssa, mutta korkean ruovikon poisto vaatii toisinaan myös järeämpiä konsteja. Kunta-Helmen avulla ympäristönsuojelu tekee alueilla koneellista ruovikon poistoa niittämällä, sekä paikoin järviruo’on juuristokerrosta murskaamalla. Hoitotoimien tavoitteena on ennallistaa voimakaskasvuisen järviruo’on valtaamaa ranta-aluetta, ja palauttaa aikaisemmin alueella vallinnutta merenrantaniityn kasvillisuutta.
  • Pomponrahkan ennallistaminen.
  • Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostushanke.

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelijat Tanja Ruusuvaara-Koskinen (Pomponrahka) ja Liisa Vainio (Kuninkoja)

Tiedote 11.9.2020 Turun merenlahdilla raivataan ruovikkoa Kunta-Helmen avulla

Tiedote 1.7.2020 Kuntien luonnonhoitotyöt käynnistyvät Helmi-elinympäristöohjelmassa

Uudenkaupungin kaupunki kunnostaa Helmi-rahoituksella luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan Kasarminlahden ja sen entiset kosteikot, sekä niitä ympäröivät niityt ja laidunalueet.

Lisätietoja kaavasuunnittelija Annakaarina Lamminpää

muuta materiaalia ja lisätietoa

Tämän hankkeen parissa työskentelevät asiantuntijat

Katariina Yli-Heikkilä

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Jarkko Leka

Jarkko Leka

vesiasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Kuva Häntälännotkosta: taivasta ja vehreä, puinen laaksomaisema.
Tarkka lähikuva ketonoidanlukosta.
Kuvassa lehtometsää.