Varsinais-Suomen Helmikunnat on Valonian ja 7 varsinaissuomalaisen kunnan Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raisio, Salon, Turun ja Uudenkaupungin yhteinen luonnonhoitohanke. Yhteishankkeessa tehdään luonnonhoitotöitä vuosina 2021–2022 erityisesti perinneympäristöissä. Lisäksi kunnostetaan metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita. Kaikkiaan luonnonhoitokohteita on mukana 35.

Helmikunnat -yhteishanke vauhdittaa kunnissa tapahtuvaa ympäristötyötä ja edistää luonnonhoitotöiden suunnittelua ja toteutusta. Hankkeessa mukana olevat kunnat vastaavat luonnonhoitotöiden toteuttamisesta alueillaan. Valonian vastuulla on yhteishankkeen koordinointi, asiantuntijatyö, viestinnällinen päävastuu sekä hankehallinto, jolloin kunnat voivat keskittyä luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Yhteishankkeen kautta kunnat pystyvät jakamaan kokemuksia luonnohoitotöiden toteutuksesta sekä yhdistämään resurssejaan.

Hankeaika

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2021 – 31.12.2022.

Rahoitus

Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Helmi-elinympäristöohjelmasta. Kunnat ja Valonia osallistuvat hankkeeseen omarahoituksella.

HELMIKUNTIEN HANKKEET

Kaarinassa hankealueena on Järvelän kosteikko Littoistenjärven pohjoispuolella. Järvelän kosteikon pohjoisrannalla, vesialueen puolella, tehdään osmankäämien jyrsintää ja murskausta lintujen pesintäkauden jälkeen loppukesällä 2021. Lisäksi tehdään kalastoselvitys kesäkuussa 2021 ja tarvittaessa hoitokalastusta syksyllä 2021.

Yhteyshenkilö ympäristötarkastaja Pia Aarnio

Naantalin kaupungin alueella kartoitetaan ja kunnostetaan perinnebiotooppeja. Kohteet kartoitetaan kesällä 2021 kaupungin omana työnä ja kunnostuksiin ryhdytään vuonna 2022.

  • Kailon saaren katajakedolla tehdään laadittavan hoitosuunnitelman mukaisesti hoitoraivausta ja -niittoa.
  • Viialan niityille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan alueita niitetään ja raivataan.
  • Villan tilan kedot ovat heinittyneet ja umpeen kasvamassa. Kedoille laaditaan hoitosuunnitelma ja sen mukaan tehdään hoitotoimenpiteitä.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Saija Kajala

Paimiossa hankealueina ovat Paimionjokilaakson Natura2000-alueella sijaitsevan Juntolan luonnonsuojelualue ja Vähäjoki-Karhunojan pienvesikokonaisuus ranta-alueineen. Kunnostus- ja ennallistamishankkeen tavoitteena on turvata alueiden luontoarvot, ekologinen kokonaisuus ja erityisesti kunnostaa elinympäristöjä uhanalaisille lajeille.

  • Juntolan luonnonsuojelualueelle laaditaan päivitetty hoitosuunnitelma, jonka mukaisilla toimenpiteillä turvataan erityisesti puronvarsilehdot ja hoidetaan perinnemaisemakuvioita. Lisäksi alueelta selvitetään mahdollinen liito-oravan esiintyminen ja turvataan liito-oravan elinympäristöjen säilyminen.
  • Vähäjoen-Karhunojan alueelle laaditaan hoitosuunnitelma. Alueen hoitotoimenpiteitä on ensisijaisesti Vähäjoen ja Karhunojan rantavyöhykkeen ennallistaminen poistamalla rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja niiden korvaaminen lehtipuustolla. Tavoitteena on luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Vähäjoen varressa on myös umpeenkasvavia niittyjä, joita kunnostetaan poistamalla pensaikkoa ja luomalla alueista perinnemaisemaympäristöjä niitoilla ja/tai laidunnuksella.
  • Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi toteutetaan Karhunojassa purokunnostuksia tavoitteena erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttäminen ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantaminen.

Lisäksi kaupunki hallinnoi Helmi-elinympäristöohjelman rahoittamaa Paimion lintuparatiisi -hanketta, jossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja.

Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Raisiossa kunnostetaan Raisionlahden aluetta lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoina sekä kunnostetaan Raisionlahden niitty ja Tuulilanketo.

  • Raisionlahdella tehdään hoitosuunnitelman mukaisesti ruovikon koneellinen niitto, murskaus ja jyrsintä tavoitteena ylläpitää linnuston pesintä- ja levähdysmahdollisuuksia. Lisäksi tehdään kunnostustoimenpiteiden seurantaa ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet.
  • Raisionlahden niityltä selvitetään alueen perinnebiotooppiarvot ja laaditaan hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti aloitetaan hoitotyöt niittämällä. Lisäksi selvitetään hoidon jatko esimerkiksi laiduntamalla
  • Tuulilanketoa on kunnostettu vuodesta 2000 lähtien. Alueen hoitosuunnitelma päivitetään ja tehdään sen mukaisesti hoito- ja raivaustöitä. Lisäksi selvitetään hoidon ja talkootoiminnan jatkuminen.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila

Salossa kunnostetaan useita perinnebiotooppikohteita:

  • Aiemmin hoitamattomana olleelle Halikonjoen Kirkonniitylle suunniteltiin laidunnus keväällä 2021. Uusi laidunalue koostuu Salon kaupungin, Salon seurakunnan ja yksityisten maista, joille tehtiin sopimukset laidunkäytöstä. Työt aloitettiin hoitosuunnitelman mukaisilla ruusupensaikkojen raivauksilla huhtikuussa. Alueelta piti myös siivota sinne kuulumatonta jätettä pois, jonka jälkeen päästiin rakentamaan laidunrakenteet. Kesäkuussa laitumelle muuttivat Mikkolan lammastilan lampaat. Saman tilan lampaita on laiduntanut myös viereisellä Salon seurakunnan ranta-alueella. Aluella olevalle luontopolulle on edelleen kulku ns. painovoimaporttien kautta. Portti sulkeutuu itsestään, jottei se vahingossakaan jäisi auki. Koiria ei lammasaitaukseen saa päästää.
  • Kylänlapsenpuiston kedolla raivattiin talvella 2021 puustoa ja vesakkoa hoitosuunnitelman mukaisesti. Keväällä keto haravoitiin. Keto niitetään kesäkuussa ja jälkeen elokuussa. Keto on mukana myös Suomen ympäristökeskuksen PEBIHOITO-hankkeessa, jossa seurataan miten kasvi- ja hyönteislajisto on muuttunut vuoden 2004 seurannan jälkeen.
  • Kirjolan kedolla tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta keväällä 2021. Kesällä keto niitetään.
  • Hämeenkylän kedolla tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta keväällä 2021. Kesällä keto niitetään.
  • Somerikon niityllä tehtiin hoitosuunnitelman mukaisesti puuston raivausta maaliskuussa 2021. Kesällä keto niitetään.

Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö

Turussa kunnostetaan useita perinnebiotooppeja sekä pähkinäpensas- ja jalopuumetsikköjä. Perinnebiotoopeissa tavoitteena on tehdä alueille alkuraivaus ja metsäisissä elinympäristöissä taas poistetaan varjostavaa ja jalopuiden kanssa kilpailevaa puustoa.

Perinnebiotoopit

  • Korppolaismäki-Korppolaismäen kedot
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Pajamäki
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Vähäheikkilän koulu
  • Vähäheikkilän kalliokedot – Korpilahdenpuisto
  • Puistomäki – Kenraali Airon puiston kedot
  • Uittamon kedot – Uittamon paviljonki
  • Uittamon kedot – Syvänkallio
  • Uittamon kedot – Uimaranta
  • Raunistulan kedot – Vätinpuisto
  • Raunistulan kedot – Ylikonsanmäki
  • Raunistulan kedot – Alfanmäki

 

Metsäiset elinympäristöt

Hirvensalon Maunulan pähkinäpensaslehdossa raivaukset aloitettiin maaliskuussa 2021. Muissa kohteissa työt jatkuvat syksyllä 2021 ja vuonna 2022.

  • Erik Jämsän pähkinäpensaslehto
  • Suokadun pähkinäpensaslehto
  • Tervapääskyn pähkinäpensaslehto
  • Sorttamäen jalopuumetsikkö
  • Vaahenmäen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto
  • Maunulan pähkinäpensaslehto
  • Impivaaran pähkinäpensaslehto
  • Ankkurikylän jalopuumetsikkö

Lisäksi kaupungilla on käynnissä useita muita Kunta-Helmi avustuksella rahoitettavia hankkeita.

24.03.2021 Luonnonhoitotyöt käyntiin Hirvensalon Maunulan pähkinäpensaslehdossa (Turun kaupunki)

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelija Tanja Ruusuvaara-Koskinen

Uudessakaupungissa kunnostetaan Lokalahden kirkonkylän lähellä Kankareenhaan keto, jotta kedon metsittyminen ja umpeenkasvu saadaan estettyä ja kedon valo-olosuhteita parannettua. Kankareenhaan kedolla kukkii kesäisin rauhoitettu ja uhanalainen laukkaneilikka sekä muita arvokkaita niittylajeja.

Puuston raivaukset aloitetaan maaliskuussa 2021. Työt jatkuvat kesällä, kun itse ketoalueiden niittotyöt ja pensaskerroksen raivaustyöt suoritetaan elokuussa. Niittotöitä jatketaan seuraavan viiden vuoden aikana, jonka jälkeen ketoalueet on saatu siihen kuntoon, että alueiden ylläpidon pitäisi onnistua ylläpitoniitoin ilman järeämpää pensaskerroksen raivaustyötä. Alueen ylläpitoniitosta vuoden 2025 jälkeen neuvotellaan paikallisen ympäristöyhdistyksen kanssa

Lisäksi Uudessakaupungissa toteutetaan kaupungin omana hankkeena Helmi-rahoituksella Kasarminlahden kosteikkohanke.

15.3.2021 Kankareenhaan kedolla aloitetaan kunnostukset (Uudenkaupungin kaupunki)

Lisätietoja vihertyönjohtaja Juha Hukka ja kaavasuunnittelija Annakaarina Lamminpää

Hankkeen uutiset ja materiaalit

tapahtumat

Ei tapahtumia tiedossa tällä hetkellä.

Täällä ei ole vielä mitään.

muuta materiaalia ja lisätietoa

VARSINAIS-SUOMEN MUUT KUNTA-HELMI HANKKEET

Liedossa ennallistettiin maaliskuussa 2021 kunnan omistuksessa oleva noin 3 hehtaarin ojitettu, puustoinen räme Helmi-ohjelman rahoituksella. Ennallistamisessa tukittiin laskuoja puupadolla ja täytettiin muut ojat, siten että vesi voi nousta alkuperäiselle tasolleen ja suolajisto voi elpyä. Tavoitteena on suokasvillisuuden palauttaminen, suolajiston elpyminen, lahopuun lisääminen sekä hiilen sitominen. Valonian Puujalka-hankkeessa suon reunaojiin toteutetaan puukunnostuksia kesällä 2021.

Liedon kunta on tilasi kohteelle ennallistamissuunnitelman ja työt toteutti ulkopuolinen urakoitsija muutamassa päivässä.

Lisätietoja ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen

Paimiossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella olevat lammikot tavoitteena parantaa alueen elinolosuhteita vesi- ja ruovikkolinnuille sekä kahlaajille. Alueesta on tarkoitus kunnostaa lintukosteikko ja lisätä mahdollisuuksia lintujen pesinnälle sekä muutonaikaiselle levähdykselle.

Hanke on aloitettu talvella 2021. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan keväällä 2021 yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa (mm. lintu- ja luontoharrastajat, metsästysseura, eri toimialojen viranomaiset).

Lisätiedot ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho

Pargas pärlor – Paraisten helmet hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa Paraisilla vuosina 2020-2022. Hanke aloitetaan kesällä 2021. Hankkeessa tehdään luontokartoituksia sekä perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöitä Långholmenin ja Norrbyholmenin saarilla. Långholmenilla kunnostetaan umpeen kasvanutta pähkinäpensaslehtoa raivaamalla varjostavaa kuusikkoa. Norrbyholmenin saarella on jo lammaslaidunnusta, jota on hankkeen puitteissa tarkoitus täydentää niittotöillä. Hanke toteutetaan Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella ja hankkeen budjetti on noin 124 000 euroa, josta ympäristöministeriön osuus on noin 100 000 euroa.

Lisätietoja Helena Särkijärvi, puh. 040 820 7430

Turussa on käynnissä useita Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavia hankkeita.

Merenrantaniittyjen niitot

Rauvolanlahdella ja Friskalanlahdella kunnostettiin syksyllä 2020 rantaniittyjä. Friskalanlahtea ja Rauvolanlahtea on jo vuosia hoidettu laidunnuksella yhteistyössä karjankasvattajien kanssa, mutta korkean ruovikon poisto vaatii toisinaan myös järeämpiä konsteja. Kunta-Helmen avulla ympäristönsuojelu tekee alueilla koneellista ruovikon poistoa niittämällä, sekä paikoin järviruo’on juuristokerrosta murskaamalla. Hoitotoimien tavoitteena on ennallistaa voimakaskasvuisen järviruo’on valtaamaa ranta-aluetta, ja palauttaa aikaisemmin alueella vallinnutta merenrantaniityn kasvillisuutta. Töitä jatketaan 2021.

Pomponrahkan ja Isosuon ennallistaminen

Turun kaupunki ennallistaa erillisellä Helmi-hankkeella Kuninkojan valuma-alueen latvaosissa sijaitsevia Pomponrahkaa ja Isosuota, joiden ennallistamisen tavoitteena on suon luontotyyppien ja suon aiemman vesitalouden palauttaminen. Ojaston täytöllä ja pohjapatojen rakentamisella saadaan vesipinta palautettua luonnontilaiselle tasolle merkittävällä alueella sekä lisättyä veden viipymää alueella. Soiden ennallistamisilla on vaikutusta myös Kuninkojaan, sillä ennallistaminen tasoittaa virtaamia ja parantaa vedenlaatua pidemmällä tähtäimellä.

Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostaminen

Valonian ja Turun kaupungin yhteishankkeessa kunnostetaan Turun kaupunkipuro Kuninkojaa. Kunnostusten tavoitteena on Kuninkojan vesistön ja rantaluonnon ekologisen tilan parantaminen ja monimuotoisuuden lisääminen sekä vesistön tarjoaman sini-viherverkoston vahvistaminen. Lisätietoja: Virtaa kaupunkipuroihin – Kuninkojan kunnostushanke.

Lisätietoja ympäristönsuojelusuunnittelijat Tanja Ruusuvaara-Koskinen (Pomponrahka) ja Liisa Vainio (Kuninkoja)

Tiedote 11.9.2020 Turun merenlahdilla raivataan ruovikkoa Kunta-Helmen avulla

Tiedote 1.7.2020 Kuntien luonnonhoitotyöt käynnistyvät Helmi-elinympäristöohjelmassa

Uudenkaupungin kaupunki kunnostaa Helmi-rahoituksella luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan Kasarminlahden ja sen entiset kosteikot, sekä niitä ympäröivät niityt ja laidunalueet. Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Lisätietoja kaavasuunnittelija Annakaarina Lamminpää

muuta materiaalia ja lisätietoa

Tämän hankkeen parissa työskentelevät asiantuntijat

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369
Lomalla 12.7.-10.8.2021

Jarkko Leka

vesiasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Maiju Oikarinen

viestintäasiantuntija
maiju.oikarinen@valonia.fi
0405299411

Kuva Häntälännotkosta: taivasta ja vehreä, puinen laaksomaisema.
Tarkka lähikuva ketonoidanlukosta.
Kuvassa lehtometsää.
Kuvassa kesäinen niittymaisema, keskellä joki.
Kuvassa ketomaisema.
Paimion Karhunoja ja lahopuuta.
Kuvassa Järvelän kosteikko poutaisena päivänä.
Kuvassa vehreä ketonäkymä, keskellä polku.
Turun Hirvensalossa sijaitsevassa suojellussa Maunulan pähkipensaslehdossa tehtiin varjostavn puuston raivaustöitä maaliskuussa 2021. Alueelta kaadettiin erityisesti kookkaita kuusia. Kuva: Jarkko Leka
jokiranta laidun aita