Ajankohtaista

Osallistu

Maatalous ja vesiensuojelu -tilaisuus Taivassalossa 20.11.2019, 17:30   Ketarsalmen Kievari
Vesiyhdistyksen hajavesihuoltoseminaari Helsingissä 09.12.2019, 10:00   Säätytalo

Saostussäiliö

Saostussäiliöt ovat olleet perinteisesti Suomen käytetyimpiä jätevedenkäsittelymenetelmiä haja-asutusalueella. Uuden asetuksen mukaan saostussäiliöt eivät ole enää riittävä jätevesien puhdistamismenetelmä vaan ne soveltuvat ainoastaan esikäsittelyksi ennen varsinaista jätevedenkäsittelymenetelmää.

Ranta- ja pohjavesialueilla muutokset on tehtävä 31.10.2019 mennessä ja muilla alueilla remontin yhteydessä. Useat jätevedenkäsittelyjärjestelmät vaativat useampiosaisen saostussäiliön varsinaisen puhdistamon eteen esikäsittelymenetelmäksi.

Saostussäiliö on mekaaninen jätevedenkäsittelymenetelmä, jonka avulla jätevedestä erotetaan ja varastoidaan sen sisältämät laskeutuvat eli raskaat kiintoaineet ja kelluvat eli kevyet ainekset, kuten rasva. Saostussäiliö poistaa kiintoainesta jätevedestä jopa 70 %, mutta veteen liuenneista aineista, kuten fosforista ja typestä vain 10–20 %. Saostussäiliöiden käyttöikä on noin 30 vuotta.

Maapuhdistamot

Maapuhdistamoiden perusratkaisut voidaan jakaa maasuodattamoon ja maahanimeyttämöön. Maasuodattamossa saostussäiliöiden kautta esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan suodatinmateriaalikerrosten läpi. Tämän jälkeen jätevesi kerätään kokoomaputkistoon, mistä se johdetaan maastoon. Suodatuksessa käytetään tontin paikan päälle tuotuja sopivan raekoon omaavia materiaaleja. Maasuodattamo voidaan rakentaa myös moduuleilla, jotka korvaavat tavanomaisen jakokerroksen ja toimivat suodatinhiekan ohella biologisen prosessin pieneliöstön kasvualustana. Maaperän mikrobit poistavat jätevedestä orgaanista ainesta, bakteereja ja typpeä. Osa fosforista sitoutuu maahan,  mutta ajan myötä fosforinpoistoteho heikentyy. Siksi maaperäkäsittelyn fosforinpoistoa tulee usein tehostaa kemiallisesti, ainakin tiukemman puhdistusvaatimustason alueilla, kuten ranta- ja pohjavesialueilla.

Maahanimeyttämössä jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi. Maaperän tulee olla vettä läpäisevää kivennäismata, kuten hiekkaa tai soraa taikka hiekkaista tai soraista moreenia. Kallio tai savimaa ei käy, minkä takia maahanimeytys ei sovellu käsittelymenetelmäksi suuressa osaa Varsinais-Suomea. Pohjavesialueille imeyttäminen on kielletty, koska jätevesi kulkeutuu imeytyskentästä pohjaveteen.

Pienpuhdistamo

Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitepuhdistamoja, joita on moniin eri tarpeisiin. Yleisimpiä puhdistamoja ovat panospuhdistamot, jotka soveltuvat jatkuvaan käyttöön ympärivuotisille kiinteistöille. Biologiset pienpuhdistamot soveltuvat pesuvesien käsittelyyn. Vanhat hyväkuntoiset saostussäiliöt voidaan saneerata biologis-kemialliseksi puhdistamoksi, mikä soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Pienpuhdistamot vaativat vähän tilaa, mutta tarvitsevat säännöllistä huoltoa.

Umpisäiliö

Umpisäiliö toimii jäteveden varastona, ennen kuljettamista jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliö tulee olla tiivis ja varustaa ylitäyttymishälyttimellä. Umpisäiliöön voi johtaa sekä pesuvedet että käymäläjätevedet. Pesu- ja käymälävesien johtaminen umpisäiliöön kannattaa miettiä tapauskohtaisesti. Kiinteistön vedenkulutuksen ollessa suurta, kannattaa umpisäiliöön johtaa vain käymäläjätevedet ja käsitellä pesuvedet erikseen.