Paimionjoen voimalaitospadot ja joen tilan kehittämismahdollisuudet

Kategoria
Vesi
Päivä
19.6.2019 13:00 - 16:00
Paikka
Paimionjoen Askalankoski - Voimalantie 116, 21530 Paimio
Suomi

Tilaisuudessa tutustutaan Paimionjoen Askalankosken voimalaitosalueeseen ja joen kalatalouden kehittämismahdollisuuksiin. Asiantuntijoiden johdolla keskustellaan Paimionjoen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä laajemmin virtavesien ennallistamismahdollisuuksista.

  • Paimionjoen vesivoiman ekologiset vaikutukset
  • Mikä on ympäristövirtaama ja voisiko se turvata Paimionjoella vesiluonnon hyvää tilaa?
  • Kalatierakentamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja

Asiantuntijoina mukana mm. Suomen ympäristökeskuksesta erikoistutkija Saija Koljonen ja maisema-arkkitehti Jukka Jormola sekä Valonian vesiasiantuntijat. Tilaisuuteen on kutsuttu myös viranomaistahoja ja muita asiantuntijoita.

Kokoontuminen Askalan voimalaitoksen parkkipaikalla, Voimalantie 116 Paimio klo 13.00.

Ilmoittautuminen (17.6. mennessä)

Sään salliessa tilaisuus pidetään kokonaan ulkona. Sateen sattuessa on mahdollisuus siirtyä keskustelemaan Paimion seudun ympäristöyhdistyksen ylläpitämään ketotaloon.

Tilaisuus on osa Elävä vesi - Elävä kylä -hanketta. Paimionjoki-yhdistys on saanut tilaisuuksien toteuttamiseen avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Mukana myös Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto.

 

 

Taustaa Paimionjoesta

Paimionjoki on sekä virtaamaltaan että valuma-alueeltaan (1088 km²) suurin Saaristomereen laskeva joki. Joen pääuoman pituus on noin 110 kilometriä.

Paimionjoki padottiin vesivoiman tarpeisiin vuosien 1916–1936 välillä, kun jokeen rakennettiin kolme voimalaitosta (Juva 1916, Juntola 1920 ja Askala 1936). Padot katkaisivat kalojen vaelluksen Paimionjoessa ja muuttivat jokiekosysteemin säännöstellyksi patoallasketjuksi useiden kilometrien matkalta. Merenpinnan tasosta 26 kilometriä jokea ylävirtaan on voimalaitosten vaikutusten alaisena.

Joen patoamisen ja säännöstelyn seurauksena Paimionjoen lohi kuoli sukupuuttoon. Myös muu kalasto on taantunut ja muun muassa vaeltava särkikala vimpa on joesta hävinnyt. Paimionlahti ja Paimionjokilaakso kuuluvat Natura2000-verkostoon.  Paimionjokilaakson Natura-alueella esiintyy mm. vuollejokisimpukkaa, joka on EU:n luontodirektiivillä suojeltu laji.

Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja uutisia:

Paimionjoen vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys (Aaltonen & Penttilä 2016)

Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista (Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut -yksikkö/Linnunmaa Oy 2017)

Vaelluskalakantojen elvyttäminen – ympäristövirtaama ja muut ratkaisut (Koljonen ym. 2017)

Bringing Back Ecological Flows (Soininen et. al. 2019)

Kansanliike haluaa vapauttaa Paimionjoen (YLE)

Paimionjokilaakson Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Lohikannan elvyttämisen mahdollisuuksia Paimionjoella (Jormola 2015)

Paimionjoki paremmaksi. Toimenpideohjelma 2016-2021. (Paimionjokiyhdistys)

 
 

Kaikki päivät

  • 19.6.2019 13:00 - 16:00