Haja-asutuksen jätevedet

  1. Jos kiinteistön rakennus, jossa jätevesiä muodostuu, sijaitsee enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä, merestä tai pohjavesialueella, jäteveden käsittelyn tulee täyttää laissa määritellyt vähimmäispuhdistusvaatimukset.
  2. Muilla alueilla kiinteistön omistaja voi itse päättää, milloin tekee tarvittavat parannukset jätevesijärjestelmäänsä. Jätevesijärjestelmän riittävyys tulee tarkistaa viimeistään, kun kiinteistöllä rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- tai muutostyö tai rakennuksen peruskorjaus.

Ohjeita kiinteistön omistajalle

Kiinteistön jätevesijärjestelmästä tulee olla kirjallinen jätevesiselvitys. Selvitys sisältää kirjallisen kuvauksen kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja sen sijainnista sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvitystä säilytetään kiinteistöllä. Selvityslomakkeen voit saada omalta kunnaltasi tai hyödyntää tältä sivulta löytyvää lomaketta.

On myös suositeltavaa pitää päiväkirjaa järjestelmän käytöstä ja huollosta. Hyvä huoltokirjanpito on etu muun muassa kiinteistöä myytäessä. Voit hyödyntää esimerkiksi tätä lomaketta.

Enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä, merestä tai veden hankintaan soveltuvalla pohjavesialueella sijaitsevan kiinteistön jäteveden käsittelyn on 31.10.2019 lähtien pitänyt täyttää laissa määritellyt vähimmäispuhdistusvaatimukset.

Muilla alueilla jätevesisaneerauksen ajankohdan voi valita itse, mutta se on tehtävä kuitenkin viimeistään seuraavan luvanvaraisen vesi- ja viemäriremontin yhteydessä.

Muista kuitenkin, että jätevesijärjestelmä on osa talotekniikkaa ja sen käyttöikä on 0–30 vuotta riippuen siitä, miten hyvin järjestelmä on toteutettu ja hoidettu.

  • Vähäiset jätevedet voidaan imeyttää hallitusti maahan. Näin voi tehdä esimerkiksi kiinteistöillä, joilla ei ole vesikäymälää ja pesuvesiä syntyy vain vähän, tai kyseessä on kantovedellinen kesämökki.
  • Ns. ikävapautukseen ovat oikeutettuja ne vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 eli jätevesiremontti ei ole heille pakollinen. Näillä kiinteistöllä on oltava kuitenkin jonkinlainen jäteveden käsittelyjärjestelmä ja kiinteistön jätevesistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ikäperusteinen vapautus ei ole mahdollinen vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille.
  • Lisäaikaa jätevesiremontille voivat anoa ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöt, mikäli jätevesistä aiheutuva kuormitus on vähäistä tai jätevesijärjestelmän korjaamisen katsotaan olevan kiinteistönhaltijalle kustannuksiltaan kohtuutonta. Lisäaikaa anotaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja sitä myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisäaika raukeaa, jos kiinteistöllä tehdään vesi- ja viemärilaitteisiin liittyvää rakennus- tai toimenpidelupaa vaativaa remonttia.
  • Jos kiinteistö on liittymässä jätevesiviemäriin määräajan umpeutumisen jälkeen, voidaan kiinteistölle myös myöntää lisäaikaa. Hakemus toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lisäaikaa myönnetään hakemuksesta korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Jätevesisuunnitelma remonttia varten

Jätevesiremonttia varten tarvitset jätevesisuunnitelman, jonka voi tehdä vain alalle koulutettu ja kokenut jätevesisuunnittelija. Suunnitelman on täytettävä lainsäädännön vaatimukset ja se ottaa huomioon kuntakohtaiset määräykset. Suunnitelman tarkoitus on kartoittaa kiinteistölle soveltuvat jäteveden käsittelyvaihtoehdot ja valita niistä kiinteistön omistajille parhain järjestelmä. Suunnitelmaan kirjataan valitun jätevesijärjestelmän rakennus- ja käyttöohjeet. Suunnitelma sisältää lisäksi asema- ja leikkauspiirroksen, mitoituslaskelmat ja työselostuksen. Hyvä suunnitelma perustuu tonttikäyntiin ja kiinteistönomistajan kanssa yhteistyössä tehtävään esiselvitykseen. Jätevesijärjestelmän suunnitelma korvaa aiemmin tehdyn selvityksen.

Lupamenettely ja rakentaminen

Jätevesijärjestelmän rakentaminen on aina luvanvaraista. Lupaa tulee hakea kunnan rakennusvalvonnalta. Eri kunnissa voi olla hieman erilainen käytäntö lupien suhteen, joten on hyvä tarkistaa oman kunnan vaatimukset. Rakennusluvan liitteeksi on laitettava jätevesijärjestelmän suunnitelma. Luvan myöntämisen jälkeen voidaan hankkia tarvittavat tarvikkeet joko itse tai urakoitsijan kautta sekä valita maanrakennus- tai LVI-urakoitsija. Rakentaminen tulee tehdä jätevesisuunnitelman mukaisesti ja asentamisen aikana mahdolllisesti tehdyt muutokset tulee kirjata suunnitelmaan. Jätevesiratkaisujen toteutus on tehtävä suunnitelmien mukaisesti, jotta jätevesijärjestelmä toimisi oikein. Jätevesijärjestelmän rakentaminen on hyvä dokumentoida valokuvaamalla ja esimerkiksi maasuodattamon maa-aineksista kannattaa ottaa näyte talteen. Myös rakentamisen yhteydessä tehtävät muutokset suunnitelmaan kannattaa kirjata ylös. Olemassa olevaa jätevesiratkaisua on huollettava ja hoidettava oikein sekä säännöllisesti.

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien oikeanlainen käyttö ja ylläpitö sekä riittävä huoltaminen ovat tärkeitä, jotta järjestelmä pysyy toimivana ja puhdistustaso hyvänä. Järjestelmää koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä. Kiinteistönomistajan on hyvä ylläpitää puhdistamon huoltopäiväkirja, jonne merkitään kaikki jätevesijärjestelmään tehtävät toimenpiteet muun muassa tarkastukset, havainnot, lisäykset ja tehdyt muutostyöt. Jätevedenkäsittelyjärjestelmille on mahdollista hankkia puhdistamon valmistajayrityksestä tai huoltoyhtiöstä huoltosopimus, jolla jokin osa tai koko järjestelmän hoito siirretään yrityksen tehtäväksi.

Kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn on useita erilaisia vaihtoehtoja. Jätevesien käsittelyjärjestelmät voidaan jakaa maapuhdistamoihin ja laite- eli pienpuhdistamoihin. Muita vaihtoehtoja ovat liittyminen kunnan viemäriverkkoon, naapuri- tai kyläpuhdistamon perustaminen, harmaavesisuodattimet tai umpisäiliöt. Kuivakäymälällä voidaan huomattavasti vähentää jätevesien käsittelytarvetta.

Suomen ympäristökeskuksen Vesihuoltotulkki-ohjelmalla voit selvittää oman asuin- tai vapaa-ajankiinteistösi sijainnin suhteessa pohjavesialueisiin ja vesistöihin. Vastaamalla vesihuoltotulkin kysymyksiin saat apua myös kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän valintaan. Kaivoveden analyysitulkki taas auttaa tulkitsemaan kaivoveden laatuanalyysejä.

Jäteveden käsittely eri vaihtoehdoista voit lukea Suomen ympäristökeskuksen puhdistamo-sivustolta ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton jätevesi-sivuilta

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien käyttäjäkokemuksia

Suomen ympäristökeskus kerää käyttäjien kokemuksia kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä. Voit jättää oman mielipiteesi osoitteessa: www.ymparisto.fi/munputsari

Valonian on tutkinut kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimintaa jo useamman vuoden ajan. Tuloksia voit lukea täältä.

Ajantasaisinta tietoa on saatavilla Ympäristöhallinnon nettisivuilta (ympäristö.fi). Lisäksi Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton ylläpitämällä Jätevesiopas-sivustolla on tarjolla runsaasti puolueetonta tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Lainsäädäntö

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) (pdf), Finlex

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) (pdf), Finlex

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) (pdf), Finlex

 

Yleisoppaat ja esitteet

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella -opas (pdf), Varsinais-Suomen ELY-keskus, korjattu painos 2018. Saatavilla painettuna.

Jätevesijärjestelmän omaseuranta -opas (pdf), Varsinais-Suomen ELY-keskus, korjattu painos 2019.

Jätevesijärjestelmän omaseuranta ja käyttöpäiväkirja -taskuopas (pdf), Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2019.

Valonian postikorttitiedote jätevesilainsäädännön muutoksesta (pdf), Valonia 2017

Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon -esite (pdf), Ympäristöministeriö 2017. Saatavilla painettuna.

Haja-asutuksen jätevedet – lainsäädäntö ja käytännöt opas (pdf), Ympäristöministeriö 2017.

Avloppsvatten i glesbygdsområden – Lagstiftning och praxis (pdf), Miljöministeriet 2017.

Jätevesiopas (pdf), Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry, 5. uudistettu painos 2017. Saatavilla painettuna.

Avloppsvattenguide (pdf), Förbundet för Vattenskyddsföreningarna i Finland rf, 5. förnyade upplagan 2017. Saatavilla painettuna.

Kesämökin jätevesiopas (pdf), JÄSSI -jätevesihanke 2017. Saatavilla painettuna.

Sommarstugans avloppsvattenguide (pdf), JÄSSI -projektet 2017. Saatavilla painettuna.

Sisäkuivakäymälän ABC – hankinta (pdf), Käymäläseura Huussi ry 2013. Saatavilla painettuna.

Sisäkuivakäymälän ABC – laitemallit (pdf), Käymäläseura Huussi ry 2013. Saatavilla painettuna.

Sisäkuivakäymälän ABC – käymälätuotokset kiertoon (pdf), Huussi ry 2013. Saatavilla painettuna.

Selvityslomake nykyisestä jätevesijärjestelmästä (word), Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry 2019. Saatavilla painettuna.

Sähköiset palvelut

Haja-asutuksen jätevesien käsittely – Syken puhdistamosivusto (ympäristö.fi)

Hajavesijelppi -tietotyökalu, joka auttaa vertailemaan jätevesijärjestelmien ominaisuuksia, VillageWaters -hanke 2018

Hajajätevesien siirtymäaika-alueiden karttapalvelu, Suomen ympäristökeskus 2017

Elinympäristön tietopalvelu LIITERI, Suomen ympäristökeskus 2017

Varsinais-Suomen alueen potentiaaliset viemäröintialueet, Varsinais-Suomen ELY-keskus 2014

muut materiaalit

Kokemuksia jätevesiosuuskunnan toiminnasta (pdf), Valonia 2015

Putsareista pellolle -hankkeen loppuraportti (Issuu), Valonia 2014
Valonian PUPE – Putsareista pelloille –hankkeessa tutkittiin, voisivatko haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteet toimia järkevinä ja kustannustehokkaina lannoitevalmisteina nykyaikaisessa ravinnekiertoon pyrkivässä maataloudessa. Hankkeen kokemuksista, tutkimustuloksista ja löydöksistä koottiin opas, joka selventää keinoja ja menettelyjä, miten haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteitä voidaan kerätä paikallisesti ja hyödyntää lannoitteena maataloudessa.

MINWA-hankkeen loppujulkaisu, Turun ammattikorkeakoulu 2012
Julkaisussa kerrotaan MINWA (Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas – Jätevesikuormituksen vähentäminen haja-asutusalueilla) -hankkeen aikana tehdystä työstä sekä tuodaan esille pienpuhdistamojen toimivuustutkimusten ja lieteselvitysten tuloksia. Julkaisussa esitellään myös neuvontatyön metodeja ja tarkastellaan hanketyönä tehdyn neuvonnan kustannustehokkuutta. Raportin lopussa esitetään suosituksia toimintatavoiksi, joiden käyttöönotto valtakunnallisella tasolla edistäisi merkittävästi haja-asutusalueiden jätevesien asianmukaista käsittelyä.

JÄTEVEDEN MAAPERÄKÄSITTELY – Yhteenveto koti‐ ja ulkomaisista tutkimustuloksista (pdf), Valonia 2011.

Pienpuhdistamoiden huolto-opas (pdf), Valonia 2011.

Video kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä ja jätevesineuvojan työstä

Valonia on tehnyt yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jätevesineuvonnan neuvontavideon. Neuvontavideon käsikirjoituksen on laatinut Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy:stä. Video on valmistunut tammikussa 2012. Neuvontavideo on toteutettu ympäristöministeriön rahoituksella ja videon käyttöoikeudet ovat ympäristöministeriöllä. Neuvontavideo on suunnattu ennen kaikkea haja-asutusalueilla kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa työkseen tekeville jätevesineuvojille. Lisäksi neuvontavideota voivat hyödyntää muut haja-asutuksen jätevesiasioita kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt. Neuvontavideon tarkoituksena on esitellä kuinka kiinteistökohtainen neuvonta paikan päällä tapahtuu ja mitä asioita neuvontakäynnin aikana on tarpeen käydä läpi kiinteistönomistajan kanssa. Video koostuu kolmesta osasta, joissa jätevesineuvoja käy erityyppisillä kohteilla. Neuvontavideo on vapaasti katsottavissa ympäristöministeriön Youtube-kanavalta.

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265