Ekovinkki 51/2018

Veronpalautukset rapsahtivat tileille ja joululahjaostokset ovat kiivaimmillaan. Ilmastokeskustelun vilkkaina aikoina kannattaa kuitenkin pohtia, miten oma ostokäyttäytyminen vaikuttaa hiilipäästöjen syntyyn. Jos maailman ilmastopäästöt pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä, tulee lahjalistojen puolittaminen aloittaa jo nyt.

Ekovinkki 50/2018

Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita metsänhoitoon. Tuulet ja myrskyt voivat kaataa tai katkoa puita ja vaurioittaa juuristoa. Hyönteiset ja sienet aiheuttavat lisää vahinkoa vaurioituneeseen puuhun ja lämpenevä ilmasto voi tuoda uusia tuholaislajeja. Metsänomistajana voit varautua myrskytuhoihin monipuolistamalla metsien rakennetta ja lajistoa suunnitelmallisilla toimenpiteillä.

Ekovinkki 49/2018

Eläinlajien massasukupuutto näkyy otsikoissa, mutta harva on tietoinen, että sama uhkaa myös viljeltyjä kasvilajeja. Kolme neljäsosaa maailman ruoasta tulee 12 viljakasvista ja viidestä eläinlajista. Näistä lajeista kolme – riisi, vehnä ja maissi – muodostavat puolet ihmisten saatavista kaloreista. Viimeisen sadan vuoden aikana kolme neljäsosaa viljelykasvien geneettisestä monimuotoisuudesta on menetetty. Lajien kato lisää kasvien haavoittuvuutta ja uusien lajikkeiden kehittäminen vaikeutuu, kun saman lajin variaatioita on yhä vähemmän.

Ekovinkki 48/2018

Keväällä 2018 julkaistun valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset istuvat edelleen hanakasti auton ratissa: 61 % kaikista kotimaan matkoista tehdään henkilöautolla. Tilanne on haastava, sillä samanaikaisesti tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikkumisessa. Henkilöauton käyttö koetaan perustelluksi vaihtoehdoksi etenkin pitkillä matkoilla. Näitäkin kilometrejä on kuitenkin mahdollista vähentää matkaketjujen avulla, mikä tarkoittaa esimerkiksi bussin, junan ja vaikka kaupunkipyöräilyn yhdistelemistä.

Ekovinkki 47/2018

Muoveilla on oikein käytettynä monia hyödyllisiä ominaisuuksia, mutta niistä aiheutuu valtavasti tarpeetonta jätettä. Globaaliin muovijätekriisiin on havahduttu valtamerissä olevien jätepyörteiden myötä. Tilanne on huolestuttava myös Itämerellä: 70 prosenttia Itämeren roskista on muovia. Sitä päätyy mereen esimerkiksi kaupunkien rannoilta ja veneilijöiden mukana.