Ekovinkki 48/2018

Keväällä 2018 julkaistun valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset istuvat edelleen hanakasti auton ratissa: 61 % kaikista kotimaan matkoista tehdään henkilöautolla. Tilanne on haastava, sillä samanaikaisesti tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikkumisessa. Henkilöauton käyttö koetaan perustelluksi vaihtoehdoksi etenkin pitkillä matkoilla. Näitäkin kilometrejä on kuitenkin mahdollista vähentää matkaketjujen avulla, mikä tarkoittaa esimerkiksi bussin, junan ja vaikka kaupunkipyöräilyn yhdistelemistä.

Ekovinkki 47/2018

Muoveilla on oikein käytettynä monia hyödyllisiä ominaisuuksia, mutta niistä aiheutuu valtavasti tarpeetonta jätettä. Globaaliin muovijätekriisiin on havahduttu valtamerissä olevien jätepyörteiden myötä. Tilanne on huolestuttava myös Itämerellä: 70 prosenttia Itämeren roskista on muovia. Sitä päätyy mereen esimerkiksi kaupunkien rannoilta ja veneilijöiden mukana.

Ekovinkki 46/2018

Nykyisenkaltainen elämisen ja kuluttamisen tahti kuluttaa maapallon varoja ennätyksellisen nopeasti. Niin ruoan- ja energiantuotannon, talouden, rakennetun ympäristön kuin ihmisyhteisöjenkin organisoimisessa on siirryttävä entistä kokonaisvaltaisempaan ja pitkäjänteiseen suunnitelmallisuuteen. Permakulttuuri on ekologiaan pohjaava suunnittelumenetelmä, jossa pyritään kestävien järjestelmien kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Ekovinkki 45/2018

WWF julkaisi lokakuun lopulla maapallon selkärankaisten määrää seuraavan Living Planet -raportin. Raportin mukaan määrä on vähentynyt huolestuttavat 60 prosenttia vuosina 1970 – 2014. Käynnissä oleva sukupuuttoaalto on ihmisen aiheuttama ja uhka on todellinen niin terveydellemme kuin taloudellisestikin. Ylenpalttiset kulutustottumuksemme ja muutokset maankäytössä ovat suurimpia tekijöitä tilanteen taustalla.

Ekovinkki 44/2018

Maalämpö on suosituin uuden kodin lämmitysmuoto ja vanhempia rakennuksia siirtyy siihen jatkuvasti. Syy on selvä: maalämpö voi tuottaa jopa nelinkertaisesti lämpöä kuluttamaansa sähköenergiaan verrattuna. Lisäksi maalämpö on uusiutuvaa energiaa, josta ei aiheudu ilmastopäästöjä. Käyttökustannuksiltaan yhtä edullista ja vaivatonta lämmitysmuotoa ei hevillä löydä.