Ekovinkki 45/2019

Noin neljännes suomalaisista arvioi potevansa ilmastoahdistusta. Ympäristön hälyttävästä tilasta ja tulevaisuuden epävarmuudesta kumpuavat oireet voivat olla kaikkea unihäiriöistä levottomuuteen ja epämääräiseen alakuloisuuteen. Ilmastoahdistuksen määrittelyä on nostanut julkiseen keskusteluun Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala.

Ilmastoahdistus voi kummuta turhautumisesta muutoksen hitauteen, omien toimien riittämättömyydestä tai esimerkiksi syyllisyydestä. Tärkeää on, että tunteet eivät johda lamaantumiseen. Negatiiviset tuntemukset voi kanavoida aktiivisuudeksi omassa arjessa.

Ensimmäinen askel ahdistuksen selättämiseen on tiedonhankinta. Uutiset voivat aiheuttaa vaikeita tunteita, mutta ne voivat myös rohkaista ja auttaa tiedon levittämisessä ja muiden ihmisten kannustamisessa kohti kestävämpää elämäntapaa. Tieto toimintamahdollisuuksista auttaa hahmottamaan paremmin omia tapoja vaikuttaa.

Omat kestävät elämäntavat ja ilmastotekojen tekeminen auttavat ilmastoahdistukseen. Muista, että kukaan meistä ei toimi pelkästään kodin piirissä – mieti, mitä voisit tehdä työpaikalla tai vapaa-ajantoimissa. Hae voimaa ryhmistä. Sosiaalinen media antaa vertaistuen lisäksi myös monia mahdollisuuksia isompien joukkojen mobilisointiin.

Pyri vaikuttamaan laajempiin kokonaisuuksiin. Ota selvää kotikuntasi ilmastotoimista ja pyri vaikuttamaan niiden vauhdittamiseen nostamalla asioita esiin, vaatimalla muutosta ja tarttumalla tarjottuihin vaikuttamismahdollisuuksiin, esimerkiksi erilaisiin kuulemisiin ja kyselyihin. Allekirjoita tärkeitä aloitteita, äänestä tai hae itse poliittiseksi päättäjäksi.

Ahdistuksen iskiessä on tärkeää keskustella tuntemuksista. Mieti, vaatiiko olotilasi juttelua läheisten kanssa, vertaistukea sosiaalisen median ryhmissä tai ammattilaisen apua. On myös tärkeää tunnistaa asiat, jotka tukevat omaa yleistä hyvinvointia. Nuku, liiku ja syö hyvin ja nauti harrastuksistasi, jotta jaksat taistella hyvän asian puolesta.

Vinkin laati Anni Lahtela Valoniasta