Ekovinkki 38/2019

Puulla lämmittäminen on oikein tehtynä ekologinen vaihtoehto kylmeneviin syysiltoihin, mutta jokaisen puunpolttajan vastuulla on hoitaa se mahdollisimman puhtaasti. Laadukas ja kuiva puu on tärkein taustatekijä, sillä kostean puun polttaminen tuottaa runsaasti päästöjä ja vaikuttaa ilmanlaatuun.

Jos puita ei ole omasta takaa, etsi polttopuun tarjoajia lehdistä, ilmoitustauluilta ja verkosta. Polttopuuyrittäjien toimittamat puut ovat yleensä kuivia ja laadukkaita. Tilaa kerrallaan vain sellainen määrä puita, jonka saat varastoitua hyvin. Ennen tilaamista tarkista, tarjoaako myyjä irto- vai pinokuutioita: irtokuutiometri (i-m3) sisältää kuutiometrin kokoisen laatikollisen sekaisin heiteltyjä klapeja, pinokuutiometri (p-m3) kuutiometrin kokoisen pinon klapeja.

Tarkista etukäteen tulipesääsi sopiva polttopuun pituus ja koko. Takkoihin ja uuneihin sopivat yleensä 20–33 senttimetrin pilkkeet, pidemmät polttopuut käyvät leivinuuneihin ja keskuslämmityskattiloihin. Sopivan koon löydät myös valmistajan ohjeista. Halkaisijaltaan sopiva klapikoko ensimmäiseen pesälliseen on 5-8 senttimetriä. Seuraavan pesällisen pilkkeet ovat vähän isompia, halkaisijaltaan 10–16 senttimetriä ja painoltaan noin kilon.

Ulkona säilytettävät polttopuut peitetään vain päältä. Liian tiiviisti peitellyssä pinossa kosteus tiivistyy ja aiheuttaa homehtumista. Paras säilytyspaikka on ilmava puuvaja. Älä kuivata tai varastoi puita asuinrakennuksen seinustalla, koska se aiheuttaa tulipaloriskin ja voi vaurioittaa seinän rakenteita. Myöskään autotalli ei ole polttopuuvarasto.

Kostean puun polttaminen ei ole energiatehokasta, sillä veden haihduttamiseen kuluu energiaa ja se on pois tuotetusta lämmöstä. Esimerkiksi kymmenen kiloa tuoretta tai muuten kosteaa koivua, jonka kosteusprosentti on 40, sisältää neljä litraa vettä. Kuivan puun kosteusprosentti on noin 20.

Vinkin laati Liisa Harjula Valoniasta