Ekovinkki 26/2019

Kesä on hyvää aikaa päivittää omat tiedot ja perehtyä syvemmin kompostoinnin saloihin. Talous- ja pihajätteiden kompostointi on monessa mielessä ekologinen teko. Ravinteikkaasta maasta kiittävät niin kasvit kuin maan alla ja päällä kuhiseva elämäkin.

Hyödynnä kompostoinnissa syntyvää multaa pihapiirin maanparannuksessa. Säästät rahan lisäksi myös luontoa: ostettu multa on pakattu muoviin, valmistettu teollisesti ja kuljetettu pitkiäkin matkoja. Omakotitalon tai taloyhtiön jätehuollon kustannukset ja poiskuljetettavan jätteen ilmastovaikutukset vähenevät omassa pihassa kompostoimalla. Biojäte päätyy arvoiseensa kiertoon, eikä turhaan kuormita sekajätejaetta.

Kompostoinnin perustana ovat pieneliöt, jotka hajottavat eloperäisen aineksen. Työhön tarvitaan happea, lämpöä, kosteutta sekä sopivassa suhteessa hiiltä ja typpeä. Pieneliöt käyttävät hiiliyhdisteitä energiantuottamiseen ja typpeä solujensa rakennusaineeksi. Ruskeassa aineksessa, kuten oksissa, haravoiduissa lehdissä ja oljissa on paljon hiiltä. Typpeä taas on vihreässä ja tuoreessa aineksessa: ruohonleikkuu-, kitkemis- ja keittiöjätteessä sekä lannassa ja virtsassa.

Lämpö on merkki siitä, että pieneliöt tekevät töitä ja kompostointi toimii. Liian tiiviissä kompostissa happea ei ole tarpeeksi palamiseen. Ihanteellinen lämpötila on noin 55 astetta. Pieneliöt tarvitsevat vettä – hyvä kosteuden mittari on, kun puristettaessa kompostimullasta tulee vettä muutama pisara.

Selvitä, millainen kompostori sopii omaan käyttöösi parhaiten. Tarkista paikalliset ohjeet ja jätehuoltomääräykset. Talousjätekompostorin on oltava tuhoeläintiivis ja yleensä lämpöeristetty. Puutarhajätettä voi kompostoida avokompostissa. Perusta komposti tarpeeksi kauas talousvesikaivosta ja naapurin tontista – kompostista ei saa koitua ympäristölle haittaa.

Vinkin laati Silja Ngobese Valoniasta