Ekovinkki 12/2019 

Yli 75 prosenttia maailman ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Hyönteisten ja pölyttäjien määrä on viime vuosikymmenten aikana kuitenkin vähentynyt huomattavasti ja esimerkiksi Varsinais-Suomessa pölyttäjävaje näkyy jo rypsisadossa.  

Tehomaatalouden seurauksena hyönteisten elinympäristöt kuten pientareet ja luonnonniityt ovat supistuneet, yksipuolistuneet ja pirstaloituneet. Osaltaan hyönteisten häviämiseen ovat vaikuttaneet myös hyönteismyrkyt, lannoitteet ja tehometsätalous sekä kaupungistuminen ja rakentaminen. Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan edesauttaa pölyttäjille sopivien elinympäristöjen säilymistä.

Maanviljelyssä tulee pyrkiä vähentämään hyönteismyrkkyjen käyttöä ja ajoittaa mahdolliset kasvinsuojelutoimet oikein. Huolehdi, että viljelykierto ja maankäyttö on monipuolista ja jätä viljelemättömille alueille ja pellonpientareille moninaista kasvillisuutta pölyttäjille ja eläimille. Pölyttäjien kannalta hyviä kerääjäkasveja ovat esimerkiksi apilat, öljyretikka, hunajakukka ja valkosinappi. Harkitse myös tarhamehiläisten pitoa pellonreunoilla tai kukkaniityn tai -kedon kunnostamista. Vaikka ympäristökorvauksien tilanne on heikentynyt, tarjoaa esimerkiksi ProAgria asiantuntija-apua monimuotoisuuden turvaamiseen – periksi ei siis kannata antaa.

Kaupungissa asuvalla kotipuutarhurillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa pölyttäjien riittävään elintilaan. Pienetkin niityt, peltojen reunat ja pölyttäjäystävälliset kukkaistutukset muodostavat yhdessä kattavan verkoston, joka turvaa hyönteisten elintilaa. Suunnittele parvekeistutuksesi tai kukkapenkkisi niin, että niistä löytyy hyönteisille hyödyllisiä kasveja läpi kasvukauden. Kevään kukista krookus, sinililja, helmililja ja kevättähti ovat hyviä ravinnon lähteitä pölyttäjille. Kesäkuukausiksi voit istuttaa yrttejä – ne ovat todellisia hyötykasveja sekä kotipuutarhureille että pölyttäjille. Muista myös syksyn pölyttäjiä istuttamalla myöhään kukkivia lajikkeita kuten punahattuja, astereita, malvoja, nauhuksia ja auringonkukkia.

Vinkin laati Miriam Sewón Valoniasta