Ekovinkki 2/2017

Energiatehokkuuden vaatimusten kasvaessa lähes kaikkiin uusiin omakotitaloihin suunnitellaan varaava tulisija. Se on suosittu myös vanhemmissa taloissa lisälämmön lähteenä. Takasta saat parhaimman lämmityshyödyn keskitalvella ja pakkasilla. Säännöllisesti käytettynä varaava takka tai leivinuuni voi kattaa 10–30 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.

 Puun poltto ei varsinkaan taajamissa ole ongelmatonta pienhiukkaspäästöjen ja savuhaittojen vuoksi. Polton kriittisin vaihe päästöjen kannalta on syttyminen ja palamisen alku.

Polta aina kuivaa puuta ja tuo polttopuut etukäteen sisälle lämpiämään. Avaa uunin luukut hyvissä ajoin ennen tulen tekemistä, näin tehostat tulisijan lämmön siirtymistä huonetiloihin. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä, noin puolen kilon painoisia puita. Älä lado tulipesää täyteen, vapaata tilaa pitää olla vähintään 1/3 tulipesän korkeudesta. Lado puut väljästi vaakatasoon niin, että ilma pääsee kiertämään niiden välistä ja sijoita sytykkeet päällimmäisiksi ja sytytä puut päältä. Päältä sytyttäminen hillitsee päästöjä.

Toiseen pesälliseen voit varata isompia, noin kilon painoisia polttopuita. Lisää puut pienissä erissä. Puita lisätään vasta, kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle ja liekit ovat laskeutuneet. Puut lisätään hiilloksen päälle kuoripuoli alaspäin.

Ylilämpöjen välttämiseksi alenna sisälämpötilaa ja vähennä varaavan lattialämmityksen käyttöä ennen tulen tekemistä. Pidä huoneiden ovet auki, jotta lämpö leviää ympäri taloa. Käytä tulisijaa myös ennen poissaolojaksoja ja lämmön alentamista. Näin hidastat sisälämpötilan laskua.

Muista käydä katsomassa, minkä väristä savua piipun päästä tulee. Jos kaikki on kunnossa, savua ei näy. Musta tai keltainen savu sen sijaan kertovat isoista päästöistä. Kylmänä talvipäivänä näkyvä valkoinen ”savu” on paloprosessissa vapautunutta kosteutta, joka on harmitonta.

Vinkin laati Anni Lahtela Valoniasta