Lähiruoan iltakoulu 6.11. kokosi Raisioon lähes 60 kuntien ruokahankinnoista kiinnostunutta ihmistä. Paikalla oli luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita 11 varsinaissuomalaisesta kunnasta. Tarjolla oli tiivis kattaus tietoa siitä, miten kunnan päättäjä voi vaikuttaa hankintoihin ja millaisia argumentteja ja kriteereitä on mahdollista käyttää.

Lähiruoalla vaikutuksia aluetalouteen, vientiin ja ravinnekiertoon

Varsinais-Suomen BKT:stä 10% muodostuu elintarvikeketjun toiminnoista. Brahea-keskuksen Johanna Mattila toi esille, että jokainen työpaikka elintarvikesektorilla synnyttää 2,7 muuta työpaikkaa. Aluetalouden vaikutukset ovat merkittäviä ja kuitenkin esimerkiksi kotimaisten kasvisten käyttö kunnissa on viime vuosina vähentynyt.

”Suomalaisella ruoalla on vetoa maailmalla, voisi olla enemmän täällä Suomessakin”, tiivisti yrittäjä Simo Larmo, joka on luotsannut Birkkalan tilan spelttituotteita kansainvälisille markkinoille. Kuntien hankinnoilla voi myös edistää ravinteiden kiertoa sekä vaikuttaa myös Itämeren tilaan. Baltic Sea Action Groupin Riku Venhola muistutti kuntia miettimään hankintojen vaikutuksia kokonaisuutena, jossa puhdas ympäristö ja uudenlaisten innovaatioiden syntyminen kannattaa ottaa huomioon. Tarvitaan visio siitä, mihin kuntaa halutaan viedä kokonaisuutena – elintarvikehankinnat ovat yksi tapa monien tavoitteiden edistämiseen.

Hyvin suunniteltu hankintastrategia luo pohjan kestäville kilpailutuksille

Liikkeelle kannattaa lähteä hyvästä hankintastrategiasta, joka antaa selkänojaa kilpailutuksiin. Strategiassa luodaan visio siitä, mitä hankinnoilla tavoitellaan ja mitä pidetään tärkeänä. Toinen tärkeä elementti on ruokalistasuunnittelu, joissa voidaan joko tukea tai hankaloittaa lähialueen tuotteiden hyödyntämistä. Ruokalistoissa kannattaa pitää joustavuutta, jotta niitä voi säätää sesonkien ja saatavilla olevien tuotteiden mukaan. Kannattaako esimerkiksi vesimelonia kuljettaa listalla ympäri vuoden, kysyi Ekocentrian projektipäällikkö Sari Väänänen. Ruokalajeihin saa mukaan paikallisia tuotteita uudella, harkitulla reseptiikalla. Hyvänä yritysesimerkkinä esillä oli Voima-papu -brändistä tuttu Karviaisen tila, joka kehittää aktiivisesti uusia ja helppokäyttöisiä härkäpaputuotteita lisäten ruoan paikallisuutta ja valkuaisainepitoisuutta. Yhtenä tilaajana on ollut Salon kaupunki, joka käytti viimeisimpien elintarvikehankintojen kilpailutuksessa uudenlaisia vastuullisuuskriteerejä. Tuloksista kertoi Salon ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen.

Kolmas elementti lähellä tuotetun ruoan hyödyntämisessä on itse kilpailutus, jolle on kunnassa varattava aikaa. Vuoropuhelu tuottajien kanssa on aloitettava hyvissä ajoin, jotta he ehtivät varautua tarvittavilla investoinneilla, alihankintasopimuksilla tai tuottajien välisen yhteistyön rakentamisella. Kunnan tarpeet voivat olla liian iso pala yksittäiselle tuottajalle, mutta muutaman yrityksen kimpassa voi tarvittavat resurssit saada kasaan. Kuljetusten järkevöittämiseksi myös logistiikkayhteistyö on välttämätöntä, mistä Lähiruoka-Akatemian Mertsi Töttölä oli antamassa hyvän esimerkin.

Kilpailutuksessa hankinnan kriteerit on mietittävä tarkkaan, jotta ne edistävät kunnan strategiassa määriteltyjä arvoja. Tietoa eri tuotteisiin soveltuvista kriteereistä on runsaasti tarjolla. Olennaisia työkaluja ovat esimerkiksi Lähis-opas ja Motivan Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin. Puhujat painottivat asiantuntijatyön, kuten hankinta-asiamiesten hyödyntämistä etenkin alkuunpääsemisessä.

Lähiruoan iltakoulu järjestettiin yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa osana Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanketta.

Lisätiedot

Iltakoulun esitykset PDF (Huom! Päivitetty 21.11.2018)