Tiistaina 22.10. ryhmä salolaisia nuoria sekä kuusi Salon kaupunginvaltuuston jäsentä osallistuivat kaupunkikävelylle, jonka aikana keskusteltiin Salon keskustan kehityksestä kestävyys- ja ilmastonäkökulmasta. Kävely oli ensimmäinen osa Valonian toteuttamaa Nuoret ilmastotyön ja kestävän kehityksen kirittäjinä -kokeilua, jonka puitteissa nuoret ja päättäjät tuodaan yhteen keskustelemaan kestävän kehityksen ja ilmastotyön mahdollisuuksista, haasteista ja tavoitteista. Kokeilu perustuu tunnistetulle tarpeelle huomioida nuorten huoli ilmaston ja ympäristön tilasta nykyistä paremmin sekä tuoda nuorten ääni ja näkemykset mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Kokeilussa on mukana 14 nuorta Salon lukiosta, Halikon lukiosta ja Armfeltin koulusta sekä yhteensä kahdeksan nuorten valitsemaa kuntapäättäjää. Pilottihankkeen aikana nuoret ja päättäjät kohtaavat yhteensä kolme kertaa. Lopuksi kokemusten pohjalta muodostetaan malli, jota muun muassa oppilaitokset ja järjestötoimijat voivat jatkossa hyödyntää nuorten osallisuuden lisäämiseksi ilmastotyössä ja muussa heitä koskevassa päätöksenteossa.
Kaupunkikävelyn aikana nuoret ja päättäjät havainnoivat ja ideoivat pienryhmissä miten kestävyysteemaa voisi tuoda enemmän esiin Salon keskustan kehityksessä ja miltä Salo näyttää vuonna 2035, kun Suomi on hiilineutraali. Kävelyllä käsiteltiin neljää teemaa ilmaston ja kestävän kehityksen näkökulmasta: viihtyvyyttä, palveluja, liikkumista ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Ryhmät kirjasivat havaintojaan ja ideoitaan ylös ja lopuksi niitä käytiin läpi koko ryhmän kesken sekä kerättiin talteen jatkoa varten.
Lisää vihreyttä, valoja ja kestävää liikkumista tukevia ratkaisuja
Kaupunkikävelyllä tehtiin havaintoja kaupunkitilasta ja toimivuudesta, tavoista käyttää kaupunkia sekä ilmastotyön näkymisestä kaupunkikuvassa. Kävelyn aikana nuoret ja päättäjät pohtivat kotikaupunkinsa kehitysmahdollisuuksia ja havainnoissa peräänkuulutettiin ennen kaikkea lisää vihreyttä, valoa ja liikkumisen monipuolistumista. Osallistujat toivoivat lisää puita niin jokivarteen kuin kaduille, viherrakentamista, aurinkopaneeleja hyödyntävää katuvalaistusta, julkisen liikenteen kehittämistä asiakkaiden toiveiden perusteella, sähköauton latauspisteitä sekä kaupunkipyöriä. Huomio kiinnittyi myös rakennusten julkisivujen huoltoon ja ylläpitoon. Palveluilta ja yrityksiltä toivottiin kestävien valintojen helpottamista esimerkiksi lisäämällä kasvis- ja lähiruokatarjontaa. Puistoihin toivottiin myös linnunpönttöjä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia istutuksia.
Kokeilu jatkuu vuoden loppuun. Seuraavaksi nuoret ja päättäjät kohtaavat työpajassa, jonne on kutsuttu mukaan kestävän kehityksen asiantuntijoita ideoinnin tueksi. Kokeilu päättyy marraskuussa tilaisuuteen, jossa suunnitellaan jatkoa nuorten osallisuuden sekä nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun edistämiseksi ja näiden käytäntöjen vakiinnuttamiseksi kestävän kehityksen päätöksenteossa. Kokeilu rahoitetaan ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta.
