Valonian Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla -hanke on tarjonnut ympäristöministeriön rahoittamaa jätevesineuvontaa Varsinais-Suomessa vuodesta 2011 lähtien. Neuvontahankkeessa pääpaino on ollut kiinteistökohtaisissa neuvontakäynneissä. Vuosien 2011–2017 aikana Valonia on tarjonnut jätevesineuvontaa lähes 3000 kiinteistöllä. Lisäksi neuvoja on voinut kysellä erilaisissa yleisötilaisuuksissa sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa jatketaan myös kesällä 2018.
Suurin osa jätevesijärjestelmistä ei täytä puhdistusvaatimuksia
Kiinteistökäynneillä on yhdessä kiinteistön omistajan kanssa kartoitettu jätevesijärjestelmän nykyinen tilanne. Neuvotut kiinteistöt ovat olleet sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja. 72 % kaikista neuvotuista kiinteistöistä jätevesijärjestelmä ei ole neuvojan arvion mukaan täyttänyt puhdistusvaatimuksia ja ne on uudistettava. Niillä kiinteistöillä, joilla on käytössä vesivessa, 86 % jätevesijärjestelmä ei täyttänyt vaatimuksia. 93 % vesivessallisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmä perustuu ainoastaan saostussäiliökäsittelyyn, joka ei ole vuonna 2004 voimaan tulleiden puhdistustehovaatimusten mukaan riittävä jäteveden käsittelyjärjestelmä. Saostussäiliöt pidättävät esimerkiksi vain noin 10 % vesistöjä rehevöittävästä fosforista, kun tavoite on puhdistaa vähintään 70 %.
Puhdistusvaatimukset täyttäviä jätevesien käsittelymenetelmiä on useita. Jätevesien käsittelyä voidaan tehostaa esimerkiksi rakentamalla maasuodattamo ehjien saostussäiliöiden jälkeen tai korvaamalla ne pienpuhdistamolla. Pohjavesialueilla monet kunnat määräävät vessavedet johdettavaksi umpisäiliöön tai käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Myös ranta-alueilla on erityisiä määräyksiä jätevesien käsittelylle ja suojaetäisyyksille. Valitsemalla sisäkuivakäymälä vähennetään huomattavasti jätevesien määrää ja niiden haitta-ainepitoisuudet ovat pienemmät kuin, jos kiinteistöillä olisi käytössä vesivessa.
Lainsäädännön tavoitteena kirkkaammat vedet
Puhdistusvaatimukset ovat olleet voimassa vuodesta 2004 lähtien, joten sen jälkeen rakennetuilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmät ovat pääsääntöisesti kunnossa. Jätevesijärjestelmän käyttöikä saattaa olla 15–20 vuotta, jos se on toteutettu hyvin ja huollettu säännöllisesti. Lainsäädännön uudistus keväällä 2017 ei muuttanut puhdistusvaatimuksia, mutta siirsi jätevesiremontin määräajan takarajaa 31.10.2019 asti. Määräaika koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle 100 metriä vesistöstä tai pohjavesialueella ja joiden jätevesijärjestelmä ei vielä täytä puhdistusvaatimuksia. Jos kiinteistö sijaitsee yli 100 metriä vesistöstä tai vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella, puhdistusvaatimuksia tulee noudattaa seuraavan vesi- ja viemärilaitteistojen luvanvaraisen korjaus- tai muutostyön yhteydessä.
Jätevesijärjestelmien uusiminen koskee niin vakituisesti asuttuja kiinteistöjä kuin loma-asuntoja. Jätevesijärjestelmän kunnostaminen kannattaa, sillä tehokkaampi puhdistusjärjestelmä vähentää merkittävästi jätevesien haitallisia ympäristövaikutuksia kuten vesistöjen rehevöitymistä, hygieenisiä ongelmia ja hajuhaittoja. Jätevesien käsittely on yhtä tärkeä osa kiinteistön talotekniikkaa kuin talousvesi-, lämmitys- ja energiajärjestelmäkin, joten oikeaoppinen jätevesien käsittely lisää myös kiinteistön arvoa.
Kun jätevesiremontti on ajankohtainen, kiinteistönomistajan tulee ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojelu- tai rakennusvalvontaviranomaiseen ja selvittää kunnalliset määräykset sekä lupavaatimukset. Lupahakemuksen liitteeksi vaaditaan yleensä jätevesisuunnitelma. Ammattitaitoinen jätevesisuunnittelija suunnittelee kiinteistöille veden kulutuksen ja tontin ominaisuuksien mukaan kestävän mahdollisen järjestelmän ottaen huomioon kiinteistön omistajan mieltymykset ja kunnalliset määräykset. Jätevesiratkaisujen toteutus on tehtävä suunnitelmien mukaisesti, jotta jätevesijärjestelmä toimisi oikein. Olemassa olevaa jätevesijärjestelmää on huollettava ja hoidettava oikein sekä säännöllisesti.
