Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
 

Haku

 
Tarkennettu haku   Yhteystietohaku

in English | på svenska

 Tekstin koko: a a a a 

Sisältö

 

Kaivon rakentaminen

Kaivopaikan valinta

Kaivon paikka kannattaa valita huolella. Maa- ja kallioperän vaihteluiden ja ominaisuuksien takia kaivoa ei voi rakentaa mihin tahansa. Kaivon tyypillä on myös merkitystä. Paras kaivon rakennuspaikka on hyvin vettä läpäisevä sora- ja hiekkamuodostuma tai moreenimaa, sillä veden laatu on yleensä siellä parhain. Hiekkaisen kerrostuman alarinteessä pohjavesi on tavallisesti lähimpänä pintaa ja siksi kaivo kannattaa sijoittaa sinne. Kaivo ei saa kuitenkaan olla maaston alavimmassa kohdassa, jonne kertyvät sade- ja sulamisvedet. Antoisuudeltaan parhaat porakaivot sijaitsevat kallion ruhjevyöhykkeessä.

Kaivoon liittyvä pohjaveden muodostumisalue ulottuu jopa satojen metrien päähän. Paikan valinnassa on siksi hyvä ottaa huomioon mahdolliset pohjavettä likaavat toiminnot, kuten epäkunnossa olevat jätevesien käsittelylaitteet, pellot ja karjasuojat. Jätevesien viemäröinti- ja käsittelyjärjestelmä olisi hyvä suunnitella samaan aikaan uuden kaivon paikan kanssa, jotta jätevedet eivät aiheuta juomavedelle haittaa. Kaivon paikkaa kannattaa etsiä myös kauempaa hyvän luonnontilaisen alueen löytämiseksi. Usein on hyvä kysyä neuvoa kunnan asiantuntijalta.

Rengaskaivon rakentaminen

Rengaskaivo kannattaa tehdä loppukesästä tai kevättalvella, koska silloin pohjaveden pinta on alimmillaan. Ennen varsinaisen rengaskaivon rakentamista olisi syytä tehdä koekairaus tai -kaivanto, jotta voidaan samalla varmistua riittävästä veden tulosta. Rengaskaivo kaivetaan maahan traktorikaivurilla. Mikäli syvyys ylittää neljä metriä, voidaan kaivo tehdä joko kaivamalla kaivonrenkaan sisältä kahmarikauhalla tai käyttämällä mammutpumppua. Kaivannon pohjan halkaisijan tulisi olla ainakin metrin suurempi kuin tulevan kaivonrenkaan halkaisija. Kaivannon seinämien kaltevuus tulisi olla vähintään 1:1.

Kaivon pohjalle laitetaan vähintään 30 cm paksu suodatinkerros. On muistettava, että kaikki materiaalit eivät sovellu suodatinsoraksi. Suodatinkerroksen materiaalin tulisi olla raekooltaan 1-8 mm sekä seulottua ja pestyä. Suodatinkerroksen paksuutta voidaan pienentää, jos sen alapuolelle laitetaan kalkkikiveä (CaCO3). Kalkkikiveä käytetään kun halutaan alentaa veden happamuutta. Hiekka- ja soramaille rakennettavaan kaivoon ei välttämättä tarvita suodatinkerrosta.

Kaivon renkaat lasketaan suodatinkerroksen päälle siten, että kaivon renkaassa oleva sauman kohouma on kaivon sisäpuolella. Renkaiden saumoihin asennetaan elastiset tai laastista valmistetut tiivisteet. On syytä tarkistaa, että tiiviste voi olla kosketuksissa juomaveden kanssa (älä käytä Bitumisia tiivisteitä). Tiivisteitä ei välttämättä tarvitse asentaa niihin saumoihin, jotka jäävät pysyvästi pohjaveden pinnan alapuolelle. Renkaita pinotaan kaivon vesijohdon tasolle asti. Renkaiden ulkopuolinen alue täytetään suodatinhiekalla tai soralla vähintään pohjavesipintaan asti. Vesijohto ja tarvittavat lämpöeristeet asennetaan kaivantoon sekä vesijohdon läpivienti tiivistetään ennen kuin kaivon yläosan rakenteet peitetään. Jotta putkikaivanto ei toimisi rakennuksilta tulevien vesien salaojana, sen ympärille tulee tehdä savisulku. Se pysäyttää vesijohtokaivantoa pitkin valuvat vedet. Savisulkua tehdään 2-5 metriä kaivannon reunasta. Savisulun alareunan tulee ulottua vesijohdon alapuolelle ja yläreunan nurmetuksen alaosaan asti.

Kaivon kannen tulee jäädä noin puoli metriä oletettavissa olevan maanpinnan yläpuolelle. Kaivon yläosan renkaiden ulkopintaan kiedotaan kaksinkertainen polyeteenimuovikalvo, jolla estetään roudan aiheuttamia liikkeitä. Kaivon ulkopuoli voidaan yleensä täyttää kaivumassalla pohjavesipinnan yläpuolelta. Täyttö on kuitenkin syytä jättää 0,4 m vajaaksi oletetusta maanpinnasta, koska lopputäyttö tulee tehdä huonosti vettä läpäisevästä maalajista. Kaivon ympärille rakennetaan viiden metrin etäisyydelle ulottuva kalteva verhous, jonka tarkoituksena on estää pintavesien valuminen kaivoon. Verhousmateriaalina on hyvä käyttää helposti muovautuvaa savea, jota laitetaan 20–30 cm paksu kerros. Tarvittaessa asennetaan samalla myös lämmöneristelevyt. Lopuksi kaivon ympärille tehdään nurmetettava pintakerros mullasta tai tiiviistä maasta. On kuitenkin muistettava, että maata ei saa missään tapauksessa lannoittaa.

Kaivosta pumpataan hienoaines pois työmaapumpulla. Kaivon pohjalle lisätään vielä 30 cm suodatinhiekkaa. Pohjaventtiili tulisi sijoittaa pohjasta vähintään 0,3 m ja uppopumppu 0,5 m korkeuteen. Jos kaivossa käytetään uppopumppua, tulisi suodatinkerroksen päälle laittaa lisäksi noin 10 cm:n kerros pieniä kiviä, jottei pumppu ime suodatinkerroksen maa-aineksia. Kaivon kansilaatta olisi hyvä saada lukkoon turvallisuuden takaamiseksi. Siihen laitetaan myös tuuletusputki ummehtumisen estämiseksi. Putki voi olla tavallista polyeteeniputkea, ja se tulee varustaa tiheällä verkolla ja suojahatulla.

Kallioporakaivon rakentaminen

Kallioporakaivo joudutaan tekemään suoraan maastotarkastuksessa valittuun paikkaan tarkoitukseen kehitetyillä laitteistoilla, sillä mahdollisuutta koekuoppaan tai kairaukseen ei ole. Tämän takia on lähes mahdotonta tietää millainen kaivon antoisuus tai veden laatu tulee olemaan. Kaivon antoisuuden määrittämisessä apuna voidaan kuitenkin käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä, kuten seismistä luotausta, ruhjetulkintoa tai kaukokartoitusta. Menetelmät eivät kuitenkaan ole täysin luotettavia, ja siksi kalliokaivojen rakentajat antavat yleensä vesitakuun. Vesitakuulla tarkoitetaan sitä, että rakentamiskustannuksia ei tarvitse maksaa ellei tarvittavaa vesimäärää saada kaivosta.

Lisätietoja

Kaivon rakentaminen (Suomen ympäristökeskus)


Sivua viimeksi päivitetty 4.10.2013 9:48 ja sivu on julkaistu 18.7.2008 14:40

Muut nostot

Tapahtumakalenteri

Bullet

Neuvontapalvelut

Bullet

Yhteystiedot

Bullet

Vesístöjen äärellä - Valonian vesiensuojeluaiheinen blogi

Facebook-logo

Seuraa Valoniaa Facebookissa

Bullet

Twitter-logo

Seuraa Valoniaa Twitterissä

Bullet

Pieniä tekoja -logo

Käy tekemässä ympäristöteko! www.pieniatekoja.fi

Lisätoiminnot

Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio

© 2013 Valonia | Vanha Suurtori 7, 20500 TURKU
| valonia@valonia.fi