Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
 

Haku

 
Tarkennettu haku   Yhteystietohaku

 Tekstin koko: a a a a 

Sisältö

kuv

Kirjallisuuskatsaus jäteveden maaperäkäsittelyistä

Kirjallisuuskatsaukseen on koottu keskeiset tulokset kotimaisista ja muutamista ruotsalaisista ja yhteispohjoismaisista kenttätutkimuksista, joissa on selvitetty maasuodattimilla saavutettuja jäteveden puhdistustuloksia orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta.

 

Kiinteistökohtaiset ratkaisut

Saostussäiliö

Saostussäiliöt ovat olleet perinteisesti Suomen käytetyimpiä jätevedenkäsittelymenetelmiä haja-asutusalueella. Uuden asetuksen mukaan saostussäiliöt eivät ole enää riittävä jätevesien puhdistamismenetelmä vaan ne kelpaavat vuoden 2016 jälkeen ainoastaan esikäsittelyksi ennen varsinaista jätevedenkäsittelymenetelmää. Useat jätevedenkäsittelyjärjestelmät vaativat useampiosaisen saostussäiliön varsinaisen puhdistamon eteen esikäsittelymenetelmäksi.

Saostussäiliö on mekaaninen jätevedenkäsittelymenetelmä, jonka avulla jätevedestä erotetaan ja varastoidaan sen sisältämät laskeutuvat eli raskaat kiintoaineet ja kelluvat eli kevyet ainekset. Saostussäiliö poistaa kiintoainesta jätevedestä jopa 70 %, mutta veteen liuenneista aineista, kuten fosforista ja typestä vain 10–20 %:a. Saostussäiliöiden käyttöikä on noin 30 vuotta.

Maapuhdistamot

Maapuhdistamoiden perusratkaisut voidaan jakaa maasuodattamoon ja maahanimeyttämöön. Maasuodattamossa saostussäiliöiden kautta esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan suodatinhiekkakerroksen läpi. Tämän jälkeen jätevesi kerätään kokoomaputkistoon, mistä se johdetaan maastoon. Suodatuksessa käytetään tontin paikan päälle tuotuja sopivan raekoon omaavia materiaaleja.

Maahanimeyttämössä jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi. Maaperän tulee olla vettä läpäisevää kivennäismata, kuten hiekkaa tai soraa taikka hiekkaista tai soraista moreenia. Kallio tai savimaa ei käy, minkä takia maahanimeytys ei sovellu käsittelymenetelmäksi suuressa osaa Varsinais-Suomea. Pohjavesialueille imeyttäminen on kielletty, koska jätevesi kulkeutuu imeytyskentästä pohjaveteen.

Pienpuhdistamo

Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitepuhdistamoja, joita on moniin eri tarpeisiin. Yleisimpiä puhdistamoja ovat panospuhdistamot, jotka soveltuvat jatkuvaan käyttöön ympärivuotisille kiinteistöille. Biologiset pienpuhdistamot soveltuvat pesuvesien käsittelyyn. Vanhat hyväkuntoiset saostussäiliöt voidaan saneerata biologis-kemialliseksi puhdistamoksi, mikä soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Pienpuhdistamot vaativat vähän tilaa, mutta tarvitsevat säännöllistä huoltoa. 

Umpisäiliö

Umpisäiliö toimii jäteveden varastona, ennen kuljettamista jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliöön kannatta johtaa vain käymäläjätevedet, koska sen käyttö on kallista.

Lisätietoa järjestelmistä:

Kiinteistökohtaiset ratkaisut (VALONIA, pdf)

Lisätietoja:

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen opas nro 3)

Haja-asutuksen vesiensuojelu (Suomen ympäristökeskus)

Opas jätevesien maailmaan (Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry)

Haja-asutuksen jätevesien puhdistus (Luoko ry, pdf)

 

 


Sivua viimeksi päivitetty 6.5.2011 10:08 ja sivu on julkaistu 22.12.2008 14:18

Muut nostot

  

Pikalinkkejä:

 

Tapahtumakalenteri

Neuvontapalvelut

Yhteystiedot

 

 

 

Facebook

 

 

 

 

 

Takaisin luontoon

 

 

 

 

          www.pieniatekoja.fi

 

Lisätoiminnot

Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio

© 2013 Valonia | Vanha Suurtori 7, 20500 TURKU
| valonia@valonia.fi