Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
 

Haku

 
Tarkennettu haku   Yhteystietohaku

in English | på svenska

 Tekstin koko: a a a a 

Sisältö

Pyörän pumppausta

Tule kokeilemaan erilaisia polkupyöriä!

Kansallisen Pyöräilypäivän tapahtuma 10.5.

Iloinen pyöräilytapahtuma valtaa Pyöräilyviikon aluksi Vanhan Suurtorin lauantaina 10.5.2014 klo 10-15. Luvassa pyörien kokeilua, hyväntekeväisyyspyöräretki Ruissaloon, tietoiskuja ja terveysmittauksia!

 

Liikenteen ympäristövaikutukset

VA Liisan autotie

Liikenneruuhkassa

Liikenteen osuus maamme energiankulutuksesta on noin viidennes. Öljyllä tuotetusta energiasta liikenne kuluttaa noin 40 prosenttia. Liikenteen merkitys ilman epäpuhtauksien lähteenä on tätäkin huomattavasti suurempi. Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä (CO) koko liikenteen osuus on selvästi yli puolet ja myös hiilivety- (HC) ja typenoksidipäästöistä (NOx) noin puolet tulee liikenteestä.

Pakokaasupäästöt

Pakokaasupäästöjen paikalliset vaikutukset ovat lähinnä terveysvaikutuksia, ja tältä kannalta haitallisimpia liikenteen päästöjä ovat hiukkaset, typen oksidit, hiilivedyt ja otsoni. Hiukkasista pienet hiukkaset ovat vaarallisimmat, koska ne voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin. Altistuminen pienhiukkasille voi aiheuttaa sydän- ja keuhkosairauksia. Myös typenoksidit voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja keuhkosairauksia.

Pakokaasupäästöjen alueelliset vaikutukset esiintyvät laajalla alueella, jopa useiden tuhansien kilometrien päässä päästölähteestä. Näitä vaikutuksia ovat mm. rikkidioksidin ja typen oksidien aiheuttamat happamat sateet, typen oksidien aiheuttama ravinnekuorma sekä hiilivetyjen ja typen oksidien reaktiotuotteena syntyvä alailmakehän otsoni. Alueellisten vaikutusten osalta typenoksidi on ehdottomasti liikenteen suurin ongelma. Teknisin keinoin liikenteen typenoksidipäästöjä on kuitenkin pystytty vähentämään selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Liikenteen pakokaasupäästöistä maailmanlaajuisia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä hiilidioksidipäästöt, mutta myös muut kasvihuoneilmiötä vahvistavat kaasumaiset päästöt kuten esimerkiksi metaani. Näiden päästöjen osalta on yhdentekevää missä päin maailmaa päästöt tapahtuvat. Näiden päästöjen torjunnassa on myös onnistuttu huomattavasti huonommin kuin ns. perinteisten pakokaasupäästöjen osalta. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt liikenteestä ovat Suomessa olleet hiukan kasvavia viimeisten vuosien aikana, kun käytännöllisesti katsoen kaikki muut liikenteen päästöt ovat olleet selvässä laskussa jo useamman vuoden ajan.

Ilmanlaatu

Keskeiset kaupunki-ilman epäpuhtaudet ovat typen oksidit, hiukkaset, hiilimonoksidi, rikkidioksidi ja hiilivedyt. Aika ajoin kaupungeissa mitataan korkeita, mm. ohjearvot ylittäviä hiukkas- ja typpioksidipitoisuuksia. Taajamien ulkopuolella, tausta-alueilla, happamoittava laskeuma ja alailmakehän korkeat otsonipitoisuudet ovat keskeisiä ilmansuojelukysymyksiä.

Pahimmat ilmanlaatutilanteet liittyvät usein talven korkeapaineisiin, jolloin tuuli on heikkoa ja saasteiden kulkeutuminen hidasta. Pakkanen heikentää autojen katalysaattoreiden tehokkuutta ja pidentää moottoreiden lämpenemisaikaa. Kirkkaan yön aikana maanpinnan läheinen ilma jäähtyy, jolloin kylmempi ilma jää ylempänä olevan lämpimämmän ilman alle. Näin muodostuu ns. lämpötilan inversio, jossa ilman sekoittuminen on heikkoa. Saastepitoisuudet suurissa kaupungeissa saattavat kohota huomattavasti.

Pakokaasuissa esiintyvien hiukkasten lisäksi autoliikenne nostattaa ilmaan myös katupölyä. Liikenteen aiheuttamat epäpuhtaudet ovat haitallisia siksi, että ne syntyvät ihmisen hengitysilman korkeudella. Herkillä henkilöillä, kuten astmaatikoilla, jo hyvinkin pienet pitoisuudet lisäävät hengitystieoireita. Terveysvaikutuksille alttiita ovat myös lapset, vanhukset sekä keuhko- ja sydänsairaat.

Melupäästöt

Liikennemelu heikentää viihtyisyyttä, vaikeuttaa keskittymistä ja puheviestintää. Se häiritsee myös lepoa. Suomessa lähes 900 000 ihmistä asuu alueilla, joissa tieliikenteen aiheuttama jatkuva melu ylittää valtioneuvoston hyväksymän ohjearvon, 55 desibeliä. Melutason ohjearvot perustuvat tutkimuksilla todettuihin melun vaikutuksiin terveyteen ja viihtyisyyteen.

Liikenteen aiheuttamaa melua on pyritty vähentämään jo 1970-luvun alusta liikennevälineisiin kohdistuvilla melunormeilla. Yksittäinen ajoneuvo tai muu liikenneväline on nykyään selvästi hiljaisempi kuin muutama vuosikymmen sitten. Samalla kuitenkin kaikkien liikennemuotojen liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi, joten meluongelmaa ei ole vieläkään läheskään ratkaistu.

Asuntoalueiden meluhaittojen vähentämiseksi vilkkaasti liikennöityjen teiden viereen on rakennettu meluesteitä tai maavalleja. Tien päällysteen koostumusta muuttamalla ja ajonopeuksia alentamalla voidaan myös alentaa melutasoa. Viime vuosina myös renkaiden melupäästöjä on tutkittu runsaasti, ja niiden vähentämiseksi on laadittu EU-direktiivi.

Lähteenä käytetty MOTIVA Oy:n internetmateriaalia (päivitetty 11.8.2008) www.motiva.fi. 

 


Sivua viimeksi päivitetty 2.5.2012 13:10 ja sivu on julkaistu 14.7.2008 10:00

Muut nostot


Ekovinkki
Lue viikon ekovinkki

Bullet

Facebook-logo

Seuraa Valoniaa Facebookissa

Bullet

Twitter-logo

Seuraa Valoniaa Twitterissä

Bullet

Pieniä tekoja -logo
Käy tekemässä ympäristöteko! www.pieniatekoja.fi

Lisätoiminnot

Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio

© 2013 Valonia | Vanha Suurtori 7, 20500 TURKU
| valonia@valonia.fi