6.4.2010

Ekovinkki 14/2010

Ruokaa ja kasvihuonekaasuja

Yksittäisen ihmisen hiilidioksidipäästöistä ruoka on pronssitilalla heti asumisen ja liikkumisen jälkeen. Ravinto aiheuttaa lähes neljäsosan yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruokatottumuksilla ja ruokavalinnoilla on siis vaikutusta ilmastoonkin, kukkarosta ja terveydestä nyt puhumattakaan. Keskimäärin suomalainen haaskaa ruokaa roskiin noin 60 kiloa joka vuosi – sama jos heittäisit joka kymmenennen ruokakassin suoraan roskiin.

Kasvisruuilla on keskimäärin pienempi ilmastovaikutus kuin liharuuilla. Myös sesonkituotteiden suosiminen suosii ilmastoa: kesällä popsitaan kotimaisia tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, syksyllä marjoja sekä sieniä ja talvella hyvin säilyviä juureksia – perunaa etunenässä. Lähivesiltäkin saa oivaa ja terveellistä ravintoa.

Tuoreet tuotteet ja avomaalla kasvaneet kuormittavat ilmastoa vähemmän kuin pakasteet ja kasvihuonetuotteet. Pakastealtaat vievät paljon energiaa, samoin kasvihuoneiden lämmitys ja valaistus. Vaikka pakkausten osuus koko ruokatuotteen elinkaaresta ja sen hiilijäljestä onkin pieni, turhia kääreitä kannattaa silti välttää. Myös muovikassi kannattaa jättää ostamatta.

Ruuanvalmistuksessa säästöjä syntyy parhaiten nopeudella. Kannattaa valmistaa isompi määrä kerralla ja lämmittää annokset mikrossa – näin säästyy sähköä.

Kun sitä ruokaa kumminkin aina silloin tällöin syystä tai toisesta on menossa jäteosastolle, se kannattaa lajitella biojätteeseen. Kilo lajittelematonta elintarvikejätettä tuottaa sekajätteen mukana kaatopaikalle joutuessaan 1,2 kg kasvihuonekaasupäästöjä eli saman verran kuin 7 km ajelu autolla.

Ekovinkin laati Marja Vieno Valoniasta