Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa, virkistyskäyttömahdollisuuksia ja ehkäistä vesistöjen tilan heikentyminen. Usein tavoitteena on myös maisema-arvojen kohentaminen ja vesistön kalataloudellisen arvon parantaminen. Vesistökunnostuksilla voidaan myös saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä esimerkiksi tulvasuojelussa ja maa- ja metsätalouden peruskuivatuksessa.

Vesistön kunnostuksen toteuttaminen vaatii laajat pohjatiedot vesistöstä, valuma-alueesta ja näiden käyttöhistoriasta. Kunnostussuuunnitelma onkin aina räätälöitävä potilaan mukaan. Merkittävässä osassa ovat myös paikallistuntemus sekä yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. 

Valonian vesiasiantuntijat tekevät yhteistyötä Varsinais-Suomen kuntien ja yhdistysten kanssa vesistöjen kunnostuksessa sekä laativat kunnostuksia tukevia selvityksiä ja kartoituksia. Tutustu Valonian ostopalveluihin, neuvontatyöhön ja vesiaiheisiin hankkeisiin.

Vesien tila Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen vesistöjen rehevöitymiskehitys on muuttanut vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Merkittävin kuormitus vesistöihin tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Lisäksi vesistöjä kuormittaa pistekuormituksena mm. yhdyskuntien jätevedet, teollisuus ja kalankasvattamot. Varsinais-Suomen pitkä historia tärkeänä maanviljelysalueena on muokannut alueen vesistöjä merkittävästi. Järvien vedenpintoja on usein laskettu viljelysmaan lisäämiseksi ja kokonaisia järviä ja kosteikkoalueita on kuivatettu. Myös jokia ja puroja on perattu maa- ja metsätalouden kuivatustarpeisiin. Intensiivinen maankäyttö on heikentänyt erityisesti pienvesien kuten purojen, norojen ja lähteiden tilaa. Etelä-Suomen virtavedet ja pienvedet ovatkin Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä.

Varsinais-Suomen sisävesiä leimaa savimaan vesitöille tyypillinen savisameus, mutta alueelta löytyy myös kirkasvetisiä harjualueilta alkunsa saavia vesistöjä ja kangasmaiden vesistöjä. Erityisesti Saaristomereen laskevien jokien suistot, Saaristomeri, harjualueiden pienvedet ja joet, mutta myös rehevöityneet matalat järvet ovat biodiversiteetiltään monimuotoisia ja tärkeitä alueita eliöstölle. Alueella onkin useita Natura2000 -alueita sekä sisävesillä että merialueella.

Valonian maakunnallisessa vesiensuojelutyössä otetaan myös huomioon vesiensuojelua ohjaavat kansalliset ohjelmat ja strategiat sekä lainsäädäntö. Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen. Alueelliset vesienhoidon toimenpideohjelmat ohjaavat toimenpiteiden toteutusta. Saaristomeren alueella vesiensuojelua ja -hoitoa ohjaa Saaristomeren valuma-alueen toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. Muita vesienhoitoa ohjaavia asiakirjoja ovat mm. vesien kunnostusstrategia, kansallinen kalatiestrategia ja pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia.

 

Lisätiedot

Jarkko Leka, vesiasiantuntija

Janne Tolonen, vesiasiantuntija

Katariina Yli-Heikkilä, vesiasiantuntija