Vesistön tilaa seuraamalla saat arvokasta tietoa kotivesistösi tilasta. Lähivesistön seuraaminen on hyödyllistä ja opettavaista puuhaa.  Pidä kirjaa havainnoistasi, ota valokuvia ja vertaile pidemmän aikavälin tuloksia. Onko kotijärvesi tila huonontanut vai parempaan päin? Onko mökkisi merenlahti rehevöitynyt? Havaintoja voi tallentaa myös järviwiki- verkkopalveluun, josta ne ovat kaikkien tarkasteltavissa

Näkösyvyys kertoo epäsuorasti vesistön rehevyydestä. Näkösyvyyttä on helppo mitata itse. Tarvitset vain valkoisen noin 20–30 cm halkaisijaltaan olevan pyöreän levyn (esimerkiksi ämpärin kansi), painon ja narua. Merkitse naruun vedenkestävällä tussilla merkit puolen metrin välein. Kiinnitä naru ja paino levyyn ja näkösyvyyden mittaamiseen tarkoitettu secchi-levy on valmis. Näkösyvyys on syvyys, jossa levy katoaa näkyvistä.  Saatavilla on myös valmiita näkösyvyyden mittaamiseen tarkoitettuja levyjä. Näkösyvyyttä heikentävät muun muassa leväkukinnot, orgaaninen (esim. humus ja kuolleet kasvit) ja epäorgaaninen aines (esim. savi).

Veden väri on eri asia kuin näkösyvyys. Veden väri ei suoraan kerro vesistön tilasta, vaan veden humuspitoisuudesta. Vesistön valuma-alueella on suuri vaikutus veden väriin, toiset vesistöt ovat luonnostaan humuspitoisempia kuin toiset.

Myös veden haju kertoo vesistön rehevyydestä. Voimakas haju tarkoittaa runsasta eloperäisen aineksen määrää.  Haju syntyy eloperäisen aineen hajoamisesta.  Vesistön hapettoman pohjan haju muistuttaa mädän kananmunan hajua. Vesistön hapettomasta pohjasta vapautuu veteen runsaasti ravinteita, mikä nopeuttaa rehevöitymistä.

Vedenkorkeuden vaihtelut kertovat muun muassa valuma-alueen vedenpidätyskyvystä ja alueen sadannasta. Muun muassa valuma-alueen ojitukset, maanviljely, turpeennosto ja rakentaminen lisäävät vesistöjen vedenkorkeuden vaihteluita. Suuret vedenkorkeuden vaihtelut lisäävät ravinnekuormitusta.

Vesikasveja seuraamalla voi päätellä vesistön tilan kehittymistä. Tietyt vesikasvit ovat niin sanottuja indikaattorilajeja, joiden esiintymisestä voi päätellä ravinteiden runsautta. Esimerkiksi limaskat, karvalehti ja leveäosmankäämi suosivat runsasravinteisia kasvupaikkoja. Rehevissä vesissä vesikasvit runsastuvat. Opettele tuntemaan vesikasvit, ne voivat kertoa arvokasta tietoa. Tietoa yleisimmistä vesikasveista ja niiden poistosta on tiivistetysti koottu  vesikasviaineistoon (Valonia/V-S liitto ja Pro Agria/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset 2016), jota päivitetään tarpeen mukaan mm. uuden tutkimustiedon valossa.

Lämpötilaa seuraamalla voi ennustaa vesistössä tapahtuvia ilmiöitä. Muun muassa eri kalalajit kutevat tietynlämpöiseen veteen ja leväkukinnot runsastuvat vasta vesistöjen lämmettyä.

Seuraamalla vesieliöstöä voit havaita muutoksia vesistön tilassa. Jos kalastat, pitämällä saalispäiväkirjaa voit havainnoida kalastossa tapahtuvia muutoksia. Runsas särkikalavaltainen kalasto kertoo järven rehevyydestä. Myös eri vesilintulajit viihtyvät tietyntyyppisissä vesistöissä. Esimerkiksi silkkiuikku on tuttu näky rehevillä järvillä ja merenlahdilla.

Lisätiedot

Vesitilanne ja ennusteet (Suomen ympäristökeskus)

Levätilannekatsaukset (Suomen ympäristökeskus)

Järviwiki

rehevöitynyt