Kunnan kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelma auttaa kuntaa pitkäjänteisessä suunnittelussa. Se on myös selkeä viesti kuntalaisille, yrityksille ja matkailijoille, että kunta haluaa todella edistää kävelyä ja pyöräliikennettä sekä ilmastoasioita. Olemme laatineet muokattavan ja täydennettävän suunnittelupohjan sekä sitä tukevan ohjekirjan, jotta kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyö kunnissa voisi käynnistyä sujuvasti. 

Kävely ja pyöräily ovat tasa-arvoisia kulkumuotoja moottoroituihin kulkumuotoihin nähden. Kävelyn ja pyöräilyn kunta- tai seutukohtaisilla strategioilla varmistetaan, että alueen liikenneympäristön kokonaisuus on hallinnassa ja kävelyä sekä pyöräliikennettä kehitetään tasapuolisesti osana muuta liikennejärjestelmää. Kuntia kannustetaan kävelyn- ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien tekoon erilaisilla rahoitusmalleilla. Lisäksi edistämisohjelmien olemassaolo voi edesauttaa infrastruktuurin parantamiseen tarkoitetun rahoituksen saamisessa.

Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelma tukee vahvasti kunnan ilmasto-ohjelman toimeenpanoa. Siinä voidaan tunnistaa ja määritellä konkreettisia toimenpiteitä, jotka edistävät poikkihallinnollisesti kävelyä ja pyöräliikennettä.

Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuoden 2030 tavoitteeksi asetetaan 30 % matkamäärien kasvu, eli noin 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa.

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi tehdään pääosin kunnissa.

Sisältö

Materiaalipaketti koostuu kolmesta osasta

  • Ohjekirja
  • Täydennettävä ja muokattava suunnitelmapohja (Excel)
  • Tulostettava esite, jonka avulla edistämisohjelman ideaa voi esitellä kunnan sisällä

Aloita aiheeseen tutustuminen ohjekirjasta. Ohjekirjaan on koottu perustietoa edistämisohjelmasta, hyödyllisiä linkkivinkkejä sekä tietoa suunnitelmapohjan eri osioiden täydentämisen tueksi.

Ohjekirjassa ja suunnitelmapohjassa käsiteltävät aihekokonaisuudet:

  1. Työryhmä ja roolit
  2. Sidosryhmäsuunnittelu
  3. Taustatiedot ja tiedonkeruu
  4. Tavoitteet ja toimenpiteet
  5. Rahoitus
  6. (Liite: Vinkkejä karttakyselyn toteutukseen)

Varsinaista suunnitelmadokumenttia voi halutessaan muokata omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Valonian asiantuntijat ovat myös apunasi, mikäli et ole varma, kuinka lähteä liikkeelle kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistyössä.

Materiaalia on alkuvuodesta 2024 täydennetty ohjeistuksella karttapohjaisen sidosryhmäkyselyn toteutukseen.

Lataa tästä

Karttapohjainen kysely toimii hyvänä pohjana kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kartoituksessa sekä pyöräliikenteen tavoiteverkon suunnittelussa. Kuntalaisten liikkumistavat, ilmoitukset vaaranpaikoista, puutteista, toiveet reittitarpeista ja toisaalta miellyttävistä paikoista luovat tavoiteverkon pohjan. Tavoiteverkko on nimensä mukaisesti tavoite, jota kohti pyritään ja se on hyvä sisällyttää osaksi kävelyn- ja pyöräliikenteen edistämisohjelmaa, ellei kunnalla jo sellaista ole ennestään.

Tavoiteverkkoon vaikuttavat myös muut maankäytölliset suunnitelmat ja mahdollisuudet mutta on tärkeä ottaa asukkaiden näkemykset huomioon. He kuitenkin ovat loppukäyttäjiä ja käytännössä osoittavat, kuinka toimiva verkko on.  


Asukkaille suunnatussa kyselyssä suunnittelussa on hyvä pohtia:

Miksi kysytään?

Mitä varten halutaan vastauksia? Kyselyä ei pidä toteuttaa vain kyselyn toteuttamisen vuoksi vaan sillä pitää olla selkeä tavoite. Kyselyn tavoitteita voi pohtia poikkihallinnollisessa ryhmässä. Tavoitteiden pohdinnassa apuna toimii esimerkiksi Valonian käpy-ohje.

Mitä kysytään?

Halutaanko selvittää myös asenteita ja mielipiteitä kävelyä ja pyöräilyä kohtaan, halutaanko tietoa kulkutapatottumuksista vai halutaanko vain paikkatietoon perustuvaa dataa liikennesuunnittelun tueksi. Kysymysten määrä on ratkaiseva, jottei vastaaminen ole liian puuduttavaa tai ettei kyselyä jätetä kesken. Taustoittaviin kysymyksiin vastaaminen on useimmille vastaajille tuttua ja siksi helppoa. Karttakyselytyökalu taas voi vaatia totuttelua ja siksi karttakysymyksien määrää kannattaa pitää kohtuullisena. Parhaan lopputuloksen löydät teettämällä kyselyn testiryhmällä.

Keneltä kysytään?

Onko tarkoituksenmukaista kysyä kaikilta kuntalaisilta vai onko kyselyn kohdentaminen esimerkiksi vain tietylle asuinalueelle tai ikäryhmälle hyödyllisempää?

Mihin tietoja voidaan käyttää?

Missä kaikkialla tuloksia voidaan hyödyntää? Hyödyntämisen mahdollisuudet kannattaa ottaa huomioon jo kysymyksiä suunniteltaessa. Voidaanko esimerkiksi yhden kysymyksen lisäyksellä saada tarvittavaa informaatiota vapaa-aikatoimelle, kunnossapitoon, tai saadaanko tuloksista tietoa johonkin muuhun kaupungissa valmisteilla olevaan ohjelmaan. Huomioi myös kyselyihin liittyvät tietosuojasäännökset.

Tekninen toteutus

Karttakyselyllä voi yleensä kerätä pistemäistä, viivamaista ja aluemaista paikkaan sidottua tietoa. Pistemäistä tietoa voi olla esimerkiksi vaarallisena koetut paikat, kunnossapitoa vaativat kohteet ja puuttuvat pyörätelineet, viivamaista tietoa voivat olla vaikkapa yleisemmin kuljetut pyöräilyreitit tai puuttuvat pyöräily-yhteydet. Aluemaista tietoa ei yleensä asukaskyselyissä kerätä, mutta sellaista voisi olla esimerkiksi pysäköintialue tai leikkikenttä. Hyödynnä oheisesta Excel-pohjasta löytyviä esimerkkikysymyksiä tai keksi lisää omia. 

Miten?

Karttakyselyn voi toteuttaa mm. Maptionnaire ja ArcGIS Survey123 -sovelluksilla. Maptionnairen kautta on mahdollista saada myös kyselyn toteutukseen liittyvää neuvontaa. ArcGIS-työkalu kuuluu osaksi ArcGIS-paikkatieto-ohjelmiston lisenssiä. Hankittavan palvelun laajuus kannattaa suhteuttaa organisaation omiin resursseihin ja osaamiseen, paikkatiedon käsittely vaatii aina jonkin verran myös paikkatieto-ohjelmistojen hallintaa.

Kyselyn levitys

Mitä kanavia käytetään kyselyn levittämiseen. Onko sosiaalinen media paras paikka, onko paikallislehdistä apua tai lähestytäänkö joitain kohderyhmiä jopa postitse. Kunkin kohderyhmän kohdalla ne on pohdittava erikseen, jotta tavoitetaan juuri ne vastaajat, ketkä kyselyyn tahdotaan vastaavan.

Käytettävissä olevat resurssit

Etenkin tulosten analysointiin vaikuttaa käytettävissä olevat resurssit. Kuinka laaja kysely on? Kysytäänkö paljon avoimia kysymyksiä vai tehdäänkö valmiita vaihtoehtoja. Esimerkiksi avoimia vastauksia voi tulla useita satoja, jopa tuhansia. Onko niitä todellisuudessa mahdollisuus käydä yksityiskohtaisesti läpi vai onko parempi kysyä valmiilla vaihtoehdoilla mm. vaaranpaikkoja, esteellisiä paikkoja, näkymäesteitä tai miellyttäviä paikkoja.

Vastaaja voi panostaa avoimissa kysymyksissä tarkkaankin kuvailuun ja selventämiseen. Jos hänen vastaustaan ei luetakaan ja sille ei ole resursseja tehdä mitään, voi vastaaja kokea palautteen annon ja vastaamisen turhaksi eikä seuraavalla kerralla vaivaudu.  

Muista viestintä!

Kyselyyn vastaajien pitää tietää, miksi he vastaavat kyselyyn ja mihin tuloksia tullaan hyödyntämään. Jos kyselyyn vastaamisella ei osallistu mihinkään arvontaan, on sitäkin tärkeämpää kertoa vastaajalle, mitä hän hyötyy vastatessaan. ”Kyselyn tulosten avulla voimme kehittää SINUN ARKEASI…” Yhtä tärkeää on viestiä kyselyn koonnin jälkeen tuloksista ja siitä missä aikataulussa ja miten tuloksia tullaan hyödyntämään.

Esite

Lataa tästä esite (PDF).
Se kannattaa tulostaa kaksipuolisena koossa A4.

Lisätiedot

Tämä suunnitelmapohja ja sitä täydentävä ohjeistus on tehty kuntien kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmatyön tueksi. Valonia on toteuttanut suunnittelupohjan ja ohjeistuksen osana Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2021 -hanketta Traficomin tuella.

Marja Tommola

kestävän liikkumisen asiantuntija
marja.tommola@valonia.fi
040 8328 515

Paula Väisänen

kestävän liikkumisen asiantuntija
paula.vaisanen@valonia.fi
044 907 5986

Anna Sampo

viestintävastaava
anna.sampo@valonia.fi
040 197 2257