Jätevesiosuuskunnan perustamista kannattaa harkita, mikäli alueelle on rakennettu tiheästi kiinteistöjä ja kunnan viemäriverkosto sijaitsee suhteellisen lähellä, eikä kunnalla ole resursseja viemäriverkoston laajentamiseen haja-asutusalueella.

Viemäriverkkoon kannattaa liittyä silloin kun se tulee halvemmaksi kustannuksiltaan ja ylläpidoltaan verrattuna kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään. Kustannukset riippuvat mm. liittymiskohdan etäisyydestä, maaston kaivuominaisuuksista, yhdessä liittyvien kiinteistöjen määrästä, sijaintitiheydestä sekä paikallisesta hintatasosta.

Yhteisen viemäröinnin rakentaminen on arvioitu kannattavaksi, jos kiinteistöjä sijaitsee viisi kilometrillä tai 20 neliökilometrillä.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on tehnyt selvityksen alueista, jotka olisi järkevä liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tai yhteiseen ns. kyläpuhdistamoon. Varsinais-Suomen ja Satakunnan potentiaaliset viemäröintialueet -selvitys ei sido kuntia, vaan viemäröinnin toteutuminen monilla näillä alueilla onkin asukkaiden aktiivisuudesta kiinni. Selvityksestä on apua, jos kylällä on pohdinnassa mahdollinen viemäröintihanke esimerkiksi osuuskuntamallilla.

Vinkkejä osuuskuntatyöhön

1. Miten edetä? Avustukset

2. Suunnittelussa huomioitavaa, osuuskunnan perustaminen

3. Rakentaessa huomioitavaa, isännöinti ja ylläpito, vinkkejä perustamiseen

 

Lisätiedot

Osuuskuntatoiminnan ja viemäröinnin materiaalit

Pääristen jätevesiosuuskunta, Salo/Perniö

Vehniän vesiosuuskunta, Laukaa

Mustijoen vesiosuuskunta, Mäntsälä/Pornainen

Pursijärven vesiosuuskunta, Hausjärvi