Luonnonvarojen jatkuvasti huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä. Kiertotaloudessa on yksinkertaisesti kyse siitä, että mitään ei tuhlata ja siirrytään pois tuotteiden sekä materiaalien kertakäytöstä. Kiertotalouden mukaisessa yhteiskunnassa kaikkien on opittava toimimaan uudella tavalla. Ajattelutapojen on muututtava jokaisella toimialalla ja aina tuotesuunnittelusta maatalouteen, kemianteollisuudesta talonrakennukseen sekä yrityslogistiikasta yksittäisen ihmisen kulutusvalintoihin.

Kiertotalous liittyy kaikkeen toimintaan yhteiskunnassa, niin ruokaan, ravinteiden kiertoon, veden kiertoon, liikkumisratkaisuihin, metsien käyttöön, tekniikkaan ja teknologiaan, asumiseen, rakentamiseen kuin esimerkiksi energiaan.

Mitä voin tehdä?

Myös sillä on merkitystä, millaisia valintoja yksittäinen ihminen, kotitalous tai esimerkiksi taloyhtiö tekee. Suomalaisten ilmastopäästöt syntyvät neljästä suuresta kategoriasta: asumisesta, liikkumisesta, ruoasta sekä muista kulutusvalinnoista. Näissä neljässä teemassa ovat samalla myös yksittäisen ihmisen suurimmat kiertotalouden vaikuttamisen paikat.

  1. Asumisen suhteen tulisi pohtia, onko asunto oikein mitoitettu, ovatko tilat mahdollisesti monikäyttöisiä, mahdollistaako asuinpaikka kestävien liikkumismuotojen käytön ja millaisia energiaratkaisuja on käytössä. Miten esimerkiksi asunnossa käytettävä sähkö on tuotettu? Asumiseen liittyvät myös jätehuollon ratkaisut ja jätteen synnyn vähentäminen. Taloa alusta asti itse rakennettaessa valintoja on toki vielä paljon enemmän. 

  2. Pohdi, ovatko liikkumisratkaisusi kestävällä pohjalla. Voisitko liikkua enemmän lihasvoimin tai julkisella liikenteellä tai suosia yhteiskäyttöisiä autokyytejä? Voisiko autosi kulkea uusiutuvilla polttoaineilla?

  3. Syö kestävästi tuotettua ja kasvispainotteista ruokaa. Kun ruoka kulutetaan lähellä sen tuotantoa, tuetaan samalla myös ravinteiden paikallista kiertoa. Suosi siis lähellä tuotettua ruokaa.

  4. Kiertotalous tarkoittaa myös erilaisten tuotteiden vuokrauksen, uusiokäytön, huoltamisen ja jakamisen palveluiden lisääntymistä. Kiertotalouden mukaisissa kulutusvalinnoissa ostetaan harkiten ja laatua, vuokrataan ja yhteiskäytetään aina kuin mahdollista sekä ostetaan mahdollisimman paljon palveluita fyysisen tuotteen omistamisen sijaan. Jakamistaloudessa yhdistyy ikiaikainen maalaisjärki ja moderni teknologia. Jakaminen tuntuu järkevältä, kun kyseessä on harvoin käytetty laite, tila tai tavara. Tuotteiden elinkaarta tulisi pidentää huoltamalla, korjaamalla ja kierrättämällä. Yksittäisen kuluttajan tulisi pohtia, mihin kaikkeen arjessaan voisi soveltaa yhteiskäytön ja jakamistalouden periaatteita.

Käytä ääntäsi ja vaikuta

Yksittäinen kuluttaja ei koskaan toimi pelkästään oman kotitaloutensa piirissä.

Ihmisillä on kulutusvalinnoillaan mahdollisuus vaikuttaa yritysten toimintaan ja tarjontaan sekä esimerkiksi siihen, että yritykset ottaisivattuotteiden pitkäikäisyyden paremmin huomioon jo tuotesuunnittelussa.

Omaan kuntaan ja maakuntaan liittyviin asioihin voi vaikuttaa äänestämällä, mutta omaan elinpiiriin liittyviä asioita voi nostaa julkiseen keskusteluun myös vaalien väleillä. Ota selvää, ovatko kunnan päättäjät ja luottamushenkilöt perillä kiertotalouden vaikuttamisen paikoista. Kuntapäätöksillä vaikutetaan jokaisen kuntalaisen elinympäristöön ja siihen, kuinka helppoa yksittäisen ihmisen on tehdä kiertotaloutta tukevia valintoja. 

Taloyhtiöön kuuluvat asukkaat voivat nostaa keskusteluun taloyhtiöön linkittyviä kiertotalouden asioita esimerkiksi energiaan, asukkaiden kestävän liikkumisen tukemiseen ja mahdolliseen tilojen yhteiskäyttöön liittyen.

Myös yrityksissä ja esimerkiksi kouluissa on monta mahdollisuutta kiertotalouden mukaisesti toimimiseen. Voit selvittää ja nostaa keskusteluun mm. näitä kysymyksiä:

  • Onko lähikoulussasi kulutettu ruoka tuotettu lähellä ja maaperän hyvinvointi huomioiden?
  • Millä polttoaineella ja kuinka täytenä elintarvikkeet toimittava kulkuneuvo kulkee?
  • Millä kiinteistö lämpiää ja käytetäänkö tiloja iltaisin hyväksi muuhun toimintaan?
  • Onko oppilaiden käyttämä elektroniikka kierrätettyä ja minne laitteet menevät käyttöikänsä päässä?
  • Pääsevätkö oppilaat liikkumaan kouluun helposti julkisilla kulkuneuvoilla?
  • Tuntevatko oppilaat yhteiskäytön periaatteet?
  • Onko jätteiden synty minimoitu ja lajittelu tehokasta?

Valonia ylläpitää yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa  Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustoa, joka kokoaa yhteen ja esittelee kaiken sen, mitä kiertotalouden saralla maakunnassa jo tapahtuu.

Valonia auttaa ja neuvoo niin taloyhtiöitä, kouluja kuin esimerkiksi yrityksiäkin kiertotalouteen liittyvissä asioissa. Ota rohkeasti yhteyttä!