Valonia haluaa rakentaa Varsinais-Suomesta kiertotalouden edelläkävijämaakunnan edistämällä uudenlaisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä vahvistamalla alueellista yhteistyötä.

Tulevaisuuden niukentuvat resurssit, ympäristön asettamat haasteet sekä uudenlaisen teknologian mahdollisuudet asettavat kunnat uusien ratkaisujen äärelle. On tarjottava toimiva ja laadukas elinympäristö sekä palvelut vähemmillä luonnonvaroilla nykyisten ja tulevien kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotalous on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen, jossa kuluttamisen ei tarvitse tarkoittaa luonnonvarojen tuhlaamista, eikä työpaikkoja synny ympäristön kustannuksella.

Kiertotalous on malli, jossa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Kiertotaloudessa materiaalit kiertävät mahdollisimman suljetussa kierrossa, tuotannossa syntyy mahdollisimman vähän jätettä ja tuotteet pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Keskiössä ovat myös tehokas ravinteiden kierto, totuttujen tuotteiden ostaminen palveluna, uudet yhteiskäytön ratkaisut, tuotteiden pitkää elinkaarta tukeva tuotesuunnittelu sekä yhä innovatiivisemmat digitaalisuuden ratkaisut.

Valonia edistää kiertotaloutta maakunnassa muun muassa erilaisten hankkeiden kautta. Varsinais-Suomen kunnat voivat olla Valoniaan rohkeasti yhteydessä tarvitessaan apua alueellisessa kiertotalouden vauhdittamisessa. Kunnille on myös tarjolla erilaisia kuntaverkostoja, joissa teeman asioita edistetään yhdessä muiden kuntien kanssa. Tällaisia verkostoja ovat muun muassa FISU-verkosto sekä HINKU-kuntien verkosto.

Mitä kunnassa tulisi tehdä?

Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta ja hajautettua kilpailukykyä. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää muutoksia koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen. 

Todellisessa kiertotalouden mukaisessa yhteiskunnassa ajattelutavan on läpileikattava myös kunnassa jokainen toimiala ja sektori. Niin kunnan ruokapalveluiden, liikkumisen ja logistiikan, tilojen käytön, energiaratkaisuiden kuin esimerkiksi kunnan koulujen on toimittava kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kiertotalouden tulisi näkyä kunnan strategisena painopisteenä, jota edistetään jokaisella toimialallla johdonmukaisesti.

Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien henkilöstön, mutta myös luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon.

Uusi hankintalaki antaa kunnille yhä paremmat edellytykset tehdä innovatiivisia ja vastuullisia hankintoja. Hankinnoissa fokusta kannattaa suunnata osallistavaan ja ennakkoluulottomaan markkinavuoropuheluun ja varsinaisen tarpeen perusteelliselle määrittelylle. Varsinaisen tarpeen määrittely liittyy kiinteästi palveluistamiseen. Uuden hankintalain mahdollistama elinkaarikustannusten huomioon ottaminen helpottaa yhä useampien tarpeiden täyttämisen palveluna, fyysisen tuotteen hankkimisen sijaan. Kunnan on luotava puitteet, joissa yritysten on mahdollista tuoda esille uudenlaisia ratkaisuja.

Kiertotalouden keskiössä ovat myös erilaiset jakamistalouden ratkaisut ja monissa palveluistamiseen sekä esimerkiksi energiaan liittyvissä asioissa asukkaista tulee tulevaisuudessa yhä aktiivisempia toimijoita. Kuntalaiset tulisi osallistaa uusilla tavoilla alueiden kehittämiseen. 

Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen ja hyvät esimerkit

Valonia on laatinut yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton, Turun kaupungin sekä Sitran kanssa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan. Alueellinen tiekartta on syntynyt laajasti tunnustetusta tarpeesta koota yhteen alueen osaaminen, vahvuudet ja tarpeet tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnan näkökulmasta. Alueellisella kiertotalouden tiekartalla luodaan askelmerkkejä monipuoliselle ja kiertotalouteen pohjaavalle Varsinais-Suomelle. Se toimii myös selkänojana tarvittaville vahvoille ja aidossa yhteistyössä toteutettaville kehittämishankkeille. Tiekartta julkaistiin helmikuussa 2017.

Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen on jaettu kolmeen kärkiteemaan. Ne ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Kärkiteemojen lisäksi tiekartassa on kolme läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat julkiset hankinnat, palveluistaminen sekä kemian osaaminen. 

Tiekartan toimenpiteitä edistetään laajassa yhteistyössä kuntien, yritysten, kuntalaisten, kolmannen sektorin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä erilaisten kehittämisorganisaatioiden kanssa. Tiekartasta kunta voi saada tukea ja ideoita oman kiertotaloustyönsä toteuttamiseen.

Tiekartan kanssa samaan aikaan julkaistiin myös Valonian ja Varsinais-Suomen liiton ylläpitämä Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivusto, joka kokoaa yhteen ja esittelee kaiken sen, mitä kiertotalouden saralla maakunnassa jo tapahtuu.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen

Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivusto