Lämmitys-, vesi- ja sähkökulujen yhteenlaskettu osuus kiinteistön hoitokuluista on noin 45%. Tärkeä osa taloyhtiön lämmityskulujen hallintaa on kulutuslukujen säännöllinen seuranta ja poikkeamien selvittäminen. 

Kulutusseurannan ansiosta laiteviat, vesivuodot tms. voidaan havaita nopeasti poikkeamien perusteella. Samoin sen avulla voidaan arvioida tehtyjen energiaparannusten vaikuttavuutta. Vuositason kulutusraporttia kannattaa verrata edellisten vuosien kulutukseen, mutta myös vastaavien kiinteistöjen kulutuksiin.

Asukas voi vaikuttaa paitsi oman asuntonsa, myös taloyhtiön energiankulutukseen käyttötottumuksillaan.  Hallituksen ja isännöitsijän tulee kertoa, mihin yhtiössä energiaa kuluu ja miten sitä voi säästää. Samoin tulee kertoa kulutuksissa tapahtuneista muutoksista. Näin asukkaita voi motivoida kiinnittämään huomiota omiin käyttötottumuksiinsa.

Taloyhtiön energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä:

  • huone-, porras- ja varastotilojen oikeat lämpötilat
  • ilmastoinnin käyttöajat
  • valaistuksen hämäräkytkinten ja porrasautomaattien toiminta-ajat
  • energiansäästö- ja ledilamppujen käyttö
  • autolämmityspaikkojen kytkinkellojen toiminta
  • saunavuorojen järkevä ryhmittely
  • kylmälaitteiden toiminta ja asetukset
  • asuntojen ja talosaunan vettä säästävät hanat, suihkusekoittimet ja WC-istuimet

Taloyhtiön korjausrakentamisen esimerkit ja ohjeet

Maakunnallinen energianeuvonta on laatinut oppaan energiamääräysten soveltamisesta taloyhtiön korjausrakentamisessa. Sen lisäksi on tehty esimerkkikortteja, jotka on tarkoitettu erityisesti taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden käyttöön. Materiaalit on toteutettu yhteistyössä Valonian, Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistyksen, Kiinteistösäätiön ja Turun kaupungin kanssa.

Taloyhtiön korjausrakentamisen energiaopas (2013), pdf

Lämmön talteenotto -esimerkkikortti (2014), pdf

Öljystä maalämpöön -esimerkkikortti (2014), pdf

Pellettilämmitys -esimerkkikortti (2014), pdf

Teknisen tilan mitoitusohje -neuvontakortti (2014), pdf

  • Esimerkkejä tilantarpeesta, kun lämmitysjärjestelmään lisätään poistoilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu tai muu lisälaite.

Energiansäästön tarkistuslista taloyhtiöille -neuvontakortti (2014), pdf

  • Tärkeimmät toimenpiteet, joiden avulla hallitus ja huoltoyhtiö voivat varmistua energian järkevästä käytöstä. Vinkkejä myös asukkaiden aktivoimiseen.

Sähköliittymäohje -neuvontakortti (2015), pdf

  • Sähköjärjestelmiin tehtävien muutoksien ja suurten laiteasennuksien yhteydessä on tärkeää muistaa ajoissa välittää tietoa sähköverkkoyhtiölle.

Käyttöveden lämmitys

Kerrostalon lämmitysenergiasta käytetään noin 40 % käyttöveden lämmitykseen. Tästä määrästä noin 25 % kulutetaan vesipisteissä ja loput noin 15 % vedenkulutuksesta riippumattomiin lämpöhäviöihin. Vedenkulutuksen pieneneminen esimerkiksi 20 % vähentää käyttöveden lämmitysenergiaa noin 10 %. Rakennuksen kokonaislämmitysenergia pienenee tällöin noin 5 %.

Kulutetun veden lämmittämisen lisäksi lämpimän käyttövesijärjestelmän energiankulutusta lisää lämpimän käyttöveden putkiston ja kiertojohdon, kiertovesipumpun ja lämmönkehityslaitteiden sekä mahdollisten varaajien lämpöhäviöt sekä kosteiden tilojen lämmitys.

Rakennusmääräyskokoelman oletusarvoilla laskettuna yhden vesikuution lämmittämiseen tarvittava lämpöenergia on 58 kWh/m³. Lämpimän käyttöveden osuus on tyypillisesti 40 % asuinrakennuksen talousveden kokonaiskulutuksesta. Kun jokainen asukas kuluttaa vettä keskimäärin 150 litraa vuorokaudessa, kulutetun veden lämmittämiseen tarvittava lämpöenergia on 1270 kWh/asukas vuodessa (=40 % * 150 litraa/asukas/vrk * 365 vrk * 58 kWh/1000 litraa).

Taloyhtiö voi vaikuttaa lämpimän veden kulutukseen teknisin keinoin sekä säännöllisellä kulutuksen seurannalla. Tärkeää on myös toistuva asukkaille tiedottaminen.  Keskimääräisen vedenkulutuksen pieneneminen esimerkiksi 25 litraa/asukas/vrk säästäisi vettä vuodessa 9 m³/asukas ja lämmitykseen tarvittavaa energiaa 212 kWh/asukas/v. 

Lattialämmitys ja sen säätö

Taloyhtiöissä huoneistokohtaisen sähköisen lattialämmityksen kasvu on ollut nopeaa. Lattialämmitys toteutetaan useimmiten sähköllä, vaikka talo on kaukolämpöverkossa. Sähkönkulutukseen suuntaus on vaikuttanut siten, että lämmityssähkön kulutus kerrostaloissa on kasvanut nopeammin kuin asuntojen lukumäärä. Adato Energian sähkönkäyttötutkimuksessa 2011 todettiin yhtenä kasvua aiheuttavana tekijänä se, että lämpö pääsee leviämään lattialämmitetystä tilasta muualle asuntoon, jossa lämpötila on alempi. Lämpötilan laskeminen on tarpeen, jos ovi on auki esimerkiksi kissanhiekkalaatikon vuoksi.

Sopiva märkätilojen lattialämmityksen lämpötila on +22–24 astetta. Jos lattian pinta ei tunnu paljaan jalan alla lämpimältä eikä kylmältä, on lämpötila sopiva. Mikäli pesutilassa on lattialämmityksen lisäksi muu lämmityslaite, voi lattialämmityksen ottaa pois päältä useamman päivän poissaolon ajaksi. Jos lattialämmitys on ainoa pesutilojen lämmitystapa, voi poissaolojen ajaksi pudottaa lattian lämpötilaa.

Lattialämmityksen sähkönkulutus
Lämmitetty pinta-ala kWh/ vuosi
3 540-1980
6 1080-3960
10 1800-6600
 Lähde: Helsingin Energia  

 

 

 

 

 


Lisätiedot

Kiinteistöliiton tietoportaali taloyhtiöille

Motivan taloyhtiösivut

Lämmitystarveluvut